Suomi on kestävän kehityksen kansainvälisten vertailujen kärjessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin valtioneuvosto viesti 3. kesäkuuta 2020, jolloin julkaistiin Suomen Agenda2030 -maaraportti. Siinä arvioidaan, miten Suomi on viimeisen neljän vuoden aikana edistänyt kestävän kehityksen 17 tavoitetta, kuten köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä. Kansalaisjärjestöjen arviot toivat raporttiin osin kriittisempää sävyä.
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsivät arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista osana Suomen virallista raporttia. Järjestöjen yhdessä tekemää arviointia koordinoi Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Mukana oli noin 50 järjestöä. SOSTE osallistui kolmen tavoitteen arviointiin: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä hyvä koulutus.
Järjestöillä ja valtiolla osin eri painotuksia
Valtioneuvoston mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä, terveyttä, koulutusta, vettä ja energiaa, eriarvoisuuden vähentämistä sekä rauhaa ja oikeusvaltiota. Suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon.
Järjestöjen painotukset ja näkemykset ovat osin erilaisia:
Valtio esimerkiksi katsoo, että kaikilla on pääsy peruspalveluihin ja uuteen teknologiaan, myös julkisissa palveluissa. Järjestöt taas tuovat esiin alueelliset erot ja työssä ja työelämän ulkopuolella olevien väliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa. Ne tuovat esiin myös huolen digitaalisesta syrjäyttämisestä: melko suurella osalla ihmisistä ei ole eri syistä mahdollisuuksia saada tietoa verkosta ja käyttää digitaalisia palveluita.
Raportin valtion osuuden mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Monet näkyviin vähemmistöihin kuuluvat kuitenkin kokevat syrjintää. Agenda2030n kantava periaate on, että ketään ei saisi jättää kehityksestä jälkeen.
Onko Suomi onnistunut köyhyyden vähentämisessä?
Valtion ja järjestöjen arvioinnit poikkeavat muun muassa köyhyyden vähentämisessä. Valtio katsoo siinä onnistuneensa:
Kattavan, kaikkia koskevan sosiaaliturvan ansiosta kukaan ei elä äärimmäisessä köyhyydessä eikä köyhyysriskissä olevien ihmisten määrässä ole merkittäviä muutoksia. Pienituloisuus on vähentynyt vanhimmissa ikäluokissa. Joitain perusturvaetuuksia on nostettu. Tuloerot ovat säilyneet suhteellisen pieninä. Velkaantuneiden määrän lisäys nostetaan esiin.
Haasteina valtio näkee suhteellisen tasaisen tulonjaon säilyttämisen ja sen estämisen, ettei köyhyys ”periydy” sukupolvelta toiselle. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää yksinhuoltajaperheisiin. Myös joillain maahanmuuttajaryhmillä on muita suurempi köyhyysriski.
Järjestöjen näkemyksen mukaan trendi köyhyyden vähentämisessä on ollut kielteinen.
Suomi ei saavuta tavoitetta vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskiin kuuluvien ihmisten määrää siten kuin mihin se on sitoutunut osana EU:n 2020-strategiaa. Vuosien 2016–2019 indeksileikkaukset ja -jäädytykset heikensivät ensisijaisia perusturvaetuuksia ja siirsivät ihmisiä toimeentulotuen varaan. Järjestöt nostavat muun muassa esiin myös lapsiperheköyhyyden huolestuttavan kasvun.
Toki järjestöt tuovat esiin myös myönteistä kehitystä, kuten joidenkin perusturvaetuuksien, esimerkiksi pienimpien eläkkeiden, korotukset, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautuksen kaikille, aktiivimallin purun ja opintorahan sitomisen uudelleen kansaeläkeindeksiin.
Tavoitteiden saavuttamiselle aikaa 2030 saakka
Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ja siihen kuuluvat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat ohjanneet YK:n jäsenmaita kestävän kehityksen polulle vuodesta 2016. Agenda2030 tähtää hyvinvoinnin kasvattamiseen luonnon kantokyvyn rajoissa sekä äärimmäisen köyhyyden poistamiseen.
Sen tavoitteiden toimeenpano jatkuu vuoteen 2030 saakka. Työn edistymistä eri maissa seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla.
Suomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan, ja myös maaraportin tuottamiseen otettiin laajasti mukaan suomalaista yhteiskuntaa: kansalaisyhteiskunnan lisäksi elinkeinoelämän, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat osallistuivat raportin kirjoittamiseen.
Suomen kansallinen raportti esitellään YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa heinäkuun puolivälissä.
Lue lisää