Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma


Etusivu / Artikkelit / Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+).

Uudistuva ja osaava Suomi 

Miten ja mistä raha jakautuu hankkeille? 

Innovatiivinen Suomi (EAKR) 

Erityistavoitteena parantaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa. Tavoitetta ohjaa kansallinen TKI-kartta ja maakuntaohjelmat. Valmiuksien parantamisessa ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönotossa hyödynnetään elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien, kaupunkien, kuntien, järjestöjen sekä kuluttajien ja kansalaisten yhteistyötä. 

Toisena erityistavoitteena on hyödyntää digitalisaation etujen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi. Digitalisaatiota edistetään muun muassa tukemalla kaupunkien, kuntien ja yhteisöjen digitaalista siirtymää ja nopeuttamalla hyötyjen tuottamista paikallisille yhteisöille ja kansalaisille. Lisäksi kehitetään innovaatio- ja osaamiskeskittymiä ja digitaalisia oppimisympäristöjä sekä parannetaan tietoturvaa, -suojaa ja kybervalmiuksia. 

Toimintalinjan kolmantena erityistavoitteena on parantaa pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. 

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Hiilineutraali Suomi (EAKR) 

Toimintalinjan erityistavoitteena on energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen esimerkiksi tukemalla TKI- toimintaa ja ottamalla käyttöön ratkaisuja energiatehokkuuden edistämiseksi energiajärjestelmässä. 

Toisena erityistavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistämistä. Kansallisen sää- ja ilmastoriskiarvion mukaan ilmastonmuutoksella on suoria vaikutuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä yhdyskuntiin esimerkiksi asuinympäristön laadun ja turvallisuuden ja rakentamisen kautta. Välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen ja ihmis- ja rahavirtoihin. 

Toimintalinjan kolmas erityistavoite on edistää kiertotalouteen siirtymistä, joka edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden, sektoreiden ja yritysten välillä. 

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Saavutettavampi Suomi (EAKR)

Toimintalinjan erityistavoitteena on alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden kehittäminen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimilla on mahdollista kehittää liikenteen ja liikkumisen älykkäitä ratkaisuja ja strategista suunnittelua. Toimenpiteillä parannetaan ja nykyaikaistetaan muun muassa eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen yhteen liitettävyyttä, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta huomioiden hankkeiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. 

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Työllistävä, osaava ja erikoistuva Suomi (ESR+) 

Erityistavoitteena on luoda polkuja töihin ja löytää keinoja esimerkiksi nuorisotyöttömyyden sekä pitkäaikaistyöttömyyden riskien tunnistamiseen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen sekä tarjota tukea asiakkaille jo ennen heidän tilanteensa vaikeutumista. Lisäksi tavoitteena on vastata esimerkiksi työntekijöille asetettaviin koulutus- ja osaamisvaatimuksiin sekä tilanteisiin, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät kohtaa, yhteistyössä työantajien kanssa. Toiminnan kohderyhmää ovat esimerkiksi työnhakijat, työttömät, työssäolevat ja työvoiman ulkopuolella olevat sekä työmarkkinoille heikosti integroituneiksi tunnistettavat henkilöt tai henkilöryhmät (mm. nuoret, ikääntyneet, koulupudokkaat, itsensä työllistäjät, maahanmuuttajataustaiset, romanit ja osatyökykyiset). 

Toisena erityistavoitteena on tuoda uutta osaamista työelämään eli vastata muuttuneen työelämän osaamistarpeisiin ja osaamistason nostoon. Toiminnan kohderyhmää ovat esimerkiksi nuoret, ikääntyneet, koulupudokkaat, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, maahanmuuttajataustaiset, romanit ja osatyökykyiset. 

Kolmannessa Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteessa tavoitteena on vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevien aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Lisäksi tavoitteena on edistää kohderyhmään kuuluvien terveyttä ja hyvinvointia sekä ylläpitää ja parantaa työ- ja toimintakykyä. Tavoitteena on kehittää ja tehdä tiivistä yhteistyötä julkisen, kolmannen ja neljännen sektorin sekä yritysten kanssa sekä kehittää monitoimijaisia strategiseen kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja.

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) 

Toimintalinjan erityistavoitteena on luoda ja kehittää turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Tavoitteen kohderyhmää ovat lastensuojelun asiakkaina olevat 12–17-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat myös lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret aikuiset aina 25 ikävuoteen saakka. Tavoitteena on kehittää helposti saavutettavia ja paikallisesti monitoimijaverkostossa tuotettuja tukitoimia ja palveluita, jotka lähtevät lasten ja nuorten tarpeista. 

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) 

Toimintalinjan erityistavoitteena on tarjota eväitä elämään ohjauksen ja neuvonnan sekä aineellisen avun kautta.  Tavoitteen kohderyhmää ovat vähävaraiset ja heidän kotitalouteensa kuuluvat. Hankkeissa tarjotaan avunsaajalle vapaaehtoista ohjausta ja neuvontaa, jossa lisätään tietoisuutta mahdollisuuksista erilaisiin palveluihin ja toimintoihin kuten velkaneuvontaan, psykologiseen tukeen tai digiosaamisen kehittämiseen. Aineellista apua tarjotaan maksukorttien muodossa elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan. 

Miksi hakea rahoitusta tai miksi sote-järjestö voisi olla hankekumppani:

Kohti uudistuksia

Ohjelmassa on useita teemoja, joista voisi löytyä järjestönne toimintaan ja tarkoituksen toteuttamiseksi rahoitusta. Osa rahoitushauista on käynnissä ja osa käynnistyy syksyllä 2022. Tiedot rahoitushauista julkaistaan kootusti rakennerahastot.fi verkkosivulla. Nyt käynnistyneessä ohjelmassa on hallinnollista taakaa kevennetty edellisen ohjelmaan liittyen. Rahoitusten kohdennuksesta saa lisätietoa alueellisesti tai teemallisesti ELY-keskuksista. Rahoituksen haetaan sähköisesti EURA 2021 järjestelmän kautta.

Rahoituksen hakua tukeva yhteistyö Metropolia AMK:n kanssa

SOSTE tekee yhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa joka tukee pääasiassa valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä hankesuunnitelmien laadinnassa ja rahoitushakuihin valmistautumisessa. Lue lisää MINNO-projekti-yhteistyöstä ja yhteistyön toimintamallista Innokylässä.

Lisätietoa antaa erityisasiantuntija Ari Inkinen

Sivu on päivitetty 28.12.2022