Tuloksellisuuden arvioinnin kohteena olevaa tavoiteltavan muutoksen luonnetta voidaan tarkastella ainakin viidestä eri näkökulmasta. Erilaiset muutoksen luonteet on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa, jotta tavoitteet osataan asettaa ja tuloksia osoittaa realistisesti. Kun tavoite on realistinen, myös tulosten arviointia voi lähteä toteuttamaan tarkoituksenmukaisista lähtökohdista.
1. Muutoksena ongelma paranee tai vähenee
Sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnalla tavoitellaan usein muutosta, jossa kohderyhmän tilanne muuttuu paremmaksi ja ongelma vähenee. Muutos on siis ero, joka ilmenee suhteessa alkuperäiseen tilanteeseen. Tavoitteena muutos näkyy esimerkiksi ilmaisuina, että jokin asiaintila lisääntyy, paranee, vahvistuu tai vastaavasti vähenee, lievittyy, pienenee. Teknisesti muutosta voi arvioida hyvinkin tarkasti, jos on mahdollista kerätä tietoa ennen toiminnan aloitusta ja seurata tilanteen muutosta toiminnan toteutuksen eri vaiheissa. Toisinaan muutoksen osoittaminen perustuu siihen, kokeeko ihminen itse tilanteen muuttuneen prosessin aikana. Riippuen toiminnasta ja kohderyhmästä muutosta voi tapahtua jo lyhyemmässäkin ajassa.
2. Ongelmaa ei kehity
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen terveyttä ja hyvinvointia vahvistava ja edistävä toiminta tavoittelee sitä, että ongelmaa asiaintilassa ei pääsisi edes kehittymään. Muutos on näin ollen ero, joka tapahtuu suhteessa oletettuun tulevaan tilaan. Järjestöjen vahvistavan ja edistävän toiminnan tavoitteet voidaan ajatella kiinnittyvän laajempiin yhteiskunnallisiin päämääriin väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan paranemisesta. Edistävän työn vaikutukset näkyvät pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi säästöinä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa. Koska järjestöjen toiminnan tulokset ovat osa laajempaa yhteiskunnallista hyötyä, järjestöjen mahdollisuus lyhyemmällä aikavälillä on osoittaa, miten ne ovat omilla toimillaan edistäneet, pienin askelin, tavoitteen toteutumista omassa kohderyhmässään.
3. Olemassa oleva ongelma ei poistu, mutta sen aiheuttamat haitat vähenee
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalla voidaan tavoitella sitä, että eteneväksi todettu (sairauden)tila hidastuu tai nykyinen tilanne pysyy yllä mahdollisimman pitkään. Tällaisessa tapauksessa on tärkeä kirkastaa tilanne jo tarvetta kuvattaessa ja asettaa tavoite sellaiseksi, että se ei muutoksena tähtää etenevän tilan paranemiseen. Toiminnoilla voidaan tavoitella esimerkiksi jo sitä, että kohderyhmä osallistuu tai tekemisen ilo näyttäytyy kohtaamisen hetkissä.
4. Muutos tilanne- ja olosuhderiippuvainen
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä kohderyhminä on myös ihmisiä, joilla on pysyviä tiloja tai sairauksia, joissa on erilaisten tekijöiden aiheuttamaa vaihtelua esimerkiksi vuodenaikojen tai lääkityksen mukaan. Vaihtelu aiheuttaa sen, että järjestön järjestämästä toiminnasta riippumatta tilanne ei välttämättä kohene ja tavoiteltavaa muutosta ei saada aikaan. Kohderyhmälle järjestöjen toiminta voi tästä riippumatta olla merkityksellistä, vaikka elämäntilanne tai ajankohta ei olisi otollisin muutokselle. Näissä tilanteissa on tärkeä tehdä näkyväksi kohderyhmän tavoittamista ja toiminnan onnistumista estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä huomioida tilannevaihtelut, kun tarkastelee tuloksia suhteessa asetettuun tavoitteeseen.
5. Muutos vaativuudeltaan erilainen
Toivottuja muutoksia on paljon erilaisia ja osa niistä vaatii enemmän niin ihmiseltä itseltään kuin siltä, joka pyrkii vaikuttamaan asiaan. Mikäli asia on pienimuotoisempi ja konkreettisempi kuten esimerkiksi käsien pesu virustautien välttämiseksi, se on erilaisempi kuin sellainen muutos, joka liittyy esimerkiksi johonkin tiettyyn riippuvuuteen Sekin voi vaikuttaa muutoksen vaativuuteen, onko kyseessä jokin ongelmallinen asia, jota pyritään vähentämään (esimerkiksi tupakointi, väkivallan käyttö) vai asia, jonka toivotaan vahvistuvan (esimerkiksi liikunta, osallisuus). Sekin vaikuttaa, onko asialle ympäristön tukea vai ei. Esimerkiksi alkoholin käyttöön voi liittyä sosiaalista painetta. Lisäksi muutokseen vaikuttaa kohderyhmän oma tilanne eli missä vaiheessa muutosvaihemallia kohderyhmä on (ks. Aittasalo 2023, UKK-instituutti). Mikäli kohderyhmänä on sellaisia, jotka jo harkitsevat muutosta tai ovat valmistautumassa siihen, on muutoksen toteutuminen todennäköisempää. Muutos voi usein olla myös sellainen, että pelkästään yksilö ei itse voi siihen vaikuttaa ja silloin tarvitaan myös muutoksia ympäristössä.
Julkaistu 31.10.2023