Allergia-, astma- ja iholiiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaan haastattelu tehtiin toukokuun 2020 alussa, kun koronaviruksen ensisokista oli päästy ja toimintaa lähdetty nopeasti uudistamaan. Aiheena oli hallitustyöskentely järjestöissä, mutta poikkeusoloissa sivuttiin myös korona-aikaa.
”Allergia- ja astmaliitto sekä Iholiitto yhdistyivät 2017. Liiton hallitukseen saadaan jäsenet yhdistysten liittokokousedustajien esittäminä.
Kahden järjestön kulttuuria on sovitettu yhteen. Allergia- ja astmaliitto oli hyvin ammattimainen eikä hallituksen jäsenillä ollut juuri kytkentää paikallisyhdistyksiin. Iholiiton hallituksessa taas oli yhdistysten edustajia.
Hallitustyöskentelyn haaste on löytää ihmisiä, joilla on kokonaisuuteen sopivaa, liiton toimintaa hyödyttävää annettavaa ja osaamista. Valinnassa pitää olla strategista ajattelua siitä, millaista ihmistä hallitukseen tarvitaan. ”Lottovoitto” on hallituksen jäsen, jolla on omaa kokemusta sairaudesta, joka on motivoitunut tiimitekijä, kiinnostunut liiton perustehtävästä, mutta omaa myös vaikkapa talousosaamista.
On tärkeää, että hallituksen toiminta ja kaikkien sen jäsenten roolit ovat harkittuja, ettei kukaan tulisi mukaan vain ajankuluksi tai siksi, että saisi meriitin. Hallituksella on strateginen tehtävä ja sääntöjen mukainen vastuu.
Kenen tehtävä oikeastaan on miettiä hallituksen kokoonpanon toimivuutta? Operatiivisessa johdossa näkee, mitä liittona kaipaamme, mutta toiminnanjohtajana ei voi mennä vaikuttamaan hallituksen muodostamiseen.
Hallituskausi on kolme vuotta. Säännöissä ei ole rajausta kausista. Jonkun pitkäaikainen mukanaolo voi olla työlle antoisaa. Joskus tarvitaan vaihtuvuutta, jotta toiminta menee seuraavalle vaihteelle. Hallitustyöskentelyyn pitää löytää oikeanlainen rytmi, jotta siitä tulee kaikin puolin merkityksellistä.
Hallituksessa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä ja kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Kaikilla ei ole pohjalla omaa sairautta vaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osaamista, jonka pohjalta haluaa vaikuttaa.
Aika monet ovat eläkkeellä, jolloin on aikaa antaa osaamista yhdistystoimintaan. Siitä puhutaan, että nuorempia pitäisi saada lisää mukaan. Ikäjakauma voi vaikuttaa esimerkiksi digitaalisten välineiden käyttöönottoon. On kuitenkin eduksi, että hallituksessa on eri taustaisia ihmisiä ja että heillä syntyy hyvää keskustelua, jonka pohjalta voidaan tehdä linjauksia.
Hallituksenjäsenen pitää olla aika harkitsevainen. Operationaalinen johtaminen on hankalaa, jos hallitus ei tartu mihinkään tai sille tulee ohjeistusta jostain muualta. Hallituksen pitää kyetä tekemään siltä edellytettyjä päätöksiä. Pitää olla vahva luottamus molemmin puolin. Sen lisäksi hallitustyöskentelyyn tulee paneutua: itsellä on oltava antia aihealueesta ja on myös osattava kysyä, jos ei tiedä tarpeeksi, koska hallitus tekee merkittäviä päätöksiä ja vastaa niistä.
Hallituksen jäsenen ei pidä tulla operatiiviselle puolelle, puuttua pikkuasioihin. Roolijaon pitää olla selvä.
Toiminnanjohtajana tehtäväni on antaa hallitukselle kaikki tarvittava tieto ja rakentaa sen toimintaa tukevia rakenteita, jotta tehtävää voi hoitaa hyvin.
Pidämme hallituksen uuden jäsenen perehdytyspäiviä. Hallituksella, myös varajäsenillä, on Teams-sovelluksessa oma työtilansa, josta löytyy perehdytysohjelma. Sieltä vanhatkin jäsenet voivat kerrata asioita. Kaikki materiaali löytyy koko ajan samasta paikasta.
Haluamme saada varajäsenet tiiviimmin mukaan. He ovat tärkeitä ja heistä voi myöhemmin tulla varsinaisia jäseniä.
Olemme avanneet kaikki aineistomme avoimiksi. Viestimme päätöksistä entistä enemmän. Tämä korostaa entisestään sitä, että hallitustyöskentelyyn pitää paneutua ja antaa aikaa, kantaa vastuunsa.
Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla mikään superihminen, kunhan on sitoutunut ja on joko järjestötyön laaja-alaista osaamista tai jokin teema, jonka tuntee tai johon paneutuu. Kun jäsenelle on selvää, mitkä ovat hallituksen tehtävät, siitä ei tule kokopäivätyö.
Hallitustyöskentely on ihan parasta vastuullisuustehtävää. Nostan hattua jokaiselle, joka lähtee mukaan, osallistuu ja on vierellä, jos minulla toiminnanjohtajana on jokin pulma.
Paikallis- ja alueellisiin yhdistyksiin tai valtakunnallisiin jäsenyhdistyksiin ei aina ole yksinkertaista löytää sitoutuneita hallituksen jäseniä. Ry-toiminta kaikkine reunaehtoineen ei välttämättä ole ykköskiinnostuksen kohde.
Yksi syy voi olla se, ettei rekrytointi ole onnistunut. Sitä ei esimerkiksi ole aloitettu ajoissa. Ihmisiä pitäisi pikkuhiljaa ajaa sisään, eikä pyytää ensimmäiseksi hallitukseen. Jos toiminta on jo alamäessä, harva lähtee mukaan.
Yhdistystoiminnan lainsäädännöllinen kehys ei saisi kuormittaa liikaa. Tässä liiton on tärkeää tukea yhdistyksiä, jotta vapaaehtoiset pääsevät toimimaan.
Tämän vuoden piti olla liitossamme vertaistreffivuosi: satoja vertaisten tapaamisia. Kasvokkain tämä ei sitten onnistunutkaan, mutta siirsimme ne kaikki verkkoon. Oli hienoa tavata verkossa ihmisiä eri puolilta Suomea. Osa ei olisi syrjemmästä tai terveydentilansa vuoksi päässyt muuten lainkaan paikalle.
Koronakevät osoitti, että asiat voidaan tehdä toisin. Kaikki toimintamme siirrettiin jossain muodossa verkkoon, muun muassa sopeutumisvalmennuskurssit astmaa sairastaville, joille korona on aiheuttanut erityisen paljon huolta.
Kun jälkikäteen miettii, olisi ollut hyvä olla suunnitelma siitä, miten tavoitetaan niitä, jotka eivät ole verkossa. He jäävät katveeseen.”
Paula Hellemaa
toiminnanjohtaja
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Artikkeli on osa Järjestöbarometri 2020 -julkaisua, jossa on mukana myös järjestöhaastatteluja.