SOSTEn suositukset asiakasmaksulain ja lääkehoidon uudistamiseksi


Etusivu / Artikkelit / SOSTEn suositukset asiakasmaksulain ja lääkehoidon uudistamiseksi

Avohoidon lääkäri- ja sairaanhoitajan palvelut maksuttomiksi

Avosairaanhoidon lääkäripalvelut on säädettävä maksuttomiksi. Lisäksi hoitoon liittyvät lääkärintodistukset ja -lausunnot tulee olla kokonaisuudessaan maksuttomia kansanterveystyön hengen mukaisesti.

Vuonna 2018 avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 706 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat noin 9 prosenttia. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on siten pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Yhden laskun lähettämisen on arvioitu maksavan noin 15 euroa. Esimerkiksi Helsingissä hallinnolliset kulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki päätti vuonna 2013 luopua terveyskeskusmaksuista. Maksuista luopuminen ei lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntejä.

Avohoidon lääkäripalvelujen maksuttomuuden budjettivaikutus vuositasolla olisi noin 65 miljoonaa euroa (arvio tuotoista vuonna 2018).

Maksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi. Vuonna 2020 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (683 €) lääkkeille (577 €) ja matkoille (300 €). Ne ovat yhteensä 1560 euroa. Yhteisen vuotuisen maksukaton tason tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2021 on 837 euroa.

Erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (837 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

Maksukattojärjestelmää on kehitettävä siten, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Asiakkaan maksukertymää on tarkasteltava kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden ajan ja jaksotetusti, jotta vältetään korkea maksurasitus seurantajakson alussa.

Maksukattojen yhdistämisestä aiheutuneet kustannukset on arvioitava erikseen jatkotyössä.

Asiakasmaksut kohtuullistettava, jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii

Yhä useammin asiakasmaksut johtavat velkaantumiseen: vuonna 2020 lähes 664 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ulosottojen määrä kasvoi vuodesta 2019 peräti 45 prosenttia. Määrä on lähes kolminkertaistunut 10 vuoden aikana.

Asiakasmaksulain (734/1992) 11 §:n mukaan palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Säädöstä ei kuitenkaan noudateta johdonmukaisesti kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Se on laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu.

Asetus ja käytännöt asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta on oltava selkeät, sitovat ja valtakunnallisesti yhteneväiset. Asiakasmaksuista on luovuttava tai niitä on alennettava, jos ne aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Maksujen huojentamiselle ja perimättä jättämiselle on luotava valtakunnalliset soveltamisohjeet. Kohtuullistamista koskevan päätöksen on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksut on sisällytettävä säädökseen.

Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Asiakasmaksujen kohtuullistamista on tarkasteltava samassa yhteydessä, kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma tai sitä tarkistetaan. Maksukyvyn arvioinnissa on hyödynnettävä tulorekisteriä. Tulotietojen lisäksi maksujen määräytymisessä on otettava harkinnanvaraisesti huomioon myös muut kotitalouden toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuuden toteuttamista vaarantavat tekijät, jotka voivat aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Sote-uudistuksessa asiakasmaksujen perintä on siirrettävä hyvinvointialueiden hoidettavaksi.

Rationaalisen lääkehoidon periaatteet kattavasti käyttöön

Rationaalinen eli järkevä lääkehoito vähentää sekä ihmisten että yhteiskunnan maksettavaksi tulevia lääkehoidon kustannuksia. Rationaalisella lääkehoidolla voi säästää miljoonia euroja, samalla, kun hoitotulokset paranevat. Pelkästään lääkejätettä on arvioitu avoterveydenhuollon puolella syntyvän 100 miljoonan euron edestä vuosittain.

Ajantasaisen lääkitystiedon saatavuutta on parannettava ja hallittava lääkehoitojen kokonaisuutta poistamalla ihmisten turhat tai epäsopivat lääkitykset. On tutkittu, että joka kymmenes aikuisväestöstä kärsii lääkehaitoista ja näistä neljännes voitaisiin ehkäistä.

Ihmisten tietoisuutta ja osaamista lääkityslistan ylläpitämiseen on lisättävä. Valtakunnallista, ihmisen itsensä lisäksi kaikille hoitoon osallistuville tahoille näkyvää lääkityslistaa valmistellaan, mutta se saataneen käyttöön aikaisintaan vuonna 2025. Ihmisillä on oltava ymmärrys omasta lääkehoidostaan. Lääkehoitojen kokonaisarvioinnit kohdennettuna erityisesti monilääkityille ikäihmisille ja useita kroonisia sairauksia sairastaville pitkäaikaissairaille ovat tehokas keino epätarkoituksenmukaisten lääkitysten purkamiseen.

Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt yhteiskunnalle ovat selkeät: 36-47 % vähemmän päivystyskäyntejä, 16 % vähemmän sairaalakäyntejä ja 80 % vähemmän lääkkeisiin liittyviä sairaalakäyntejä. Sitra on laskenut, että lääkehoidon kokonaisarvioinnilla Kela-korvauksissa voitaisiin säästää vuodessa keskimäärin 200 euroa/potilas, lisäksi potilas säästäisi keskimäärin 300 euroa vuodessa.

Ihmisten yhdenvertaisuutta on vahvistettava lääkehoitoihin liittyvissä asioissa. Yhdenvertainen lääkehoito perustuu terveydentilan määrittämään tarpeeseen, eikä ikä, sukupuoli, asuinpaikka tai maksukyky saa vaikuttaa tarvittavien lääkkeiden tai hoidon saatavuuteen. Lääkekorvausjärjestelmää on kehitettävä suuntaan, jossa lääkekorvaus ei riipu diagnoosista, vaan on sidoksissa lääkkeistä aiheutuviin kustannuksiin. Samoin järjestelmän on mahdollistettava asiakaslähtöisesti yhdistelmähoidot, joissa hoito järjestetään osin sairaalassa ja osin avohoidon puolella. Tämä vaatii muutosta nykyiseen kaksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään.

SOSTEn suositukset: