Vuoden 2017 alussa toteutettu perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, arvioidaan ennakkotulosten mukaan Sosiaalibarometrissa 2018.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta. Kaikkien vastaajaryhmien enemmistö pitää viime vuoden alussa voimaanastunutta uudistusta oikeana ratkaisuna, mutta ratkaistavana on edelleen merkittäviä haasteita.
Parannuksista huolimatta Kela-siirto ei ole vielä valmis
Sosiaalibarometrin vastaajien enemmistön mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet. Näin Kelan toimihenkilö arvioi uudistusta avovastauksessa:
”Asiakkaat saavat nopeammin päätökset. Tässä tosin vikana toimihenkilöiden virheiden määrän kasvu. Useita päätöksiä, mutta laatu kärsii.” – Kelan toimihenkilö
Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö (57—69 %) arvioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä. Avovastausten mukaan kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin. Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea. Vastaajien enemmistö (51—77 %) katsoo, että sosiaalityön osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.
”Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa”, Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.
Kelan ja kuntien yhteistyössä on edelleen haasteita
Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Viime vuonna tyytyväisten Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden osuus oli noin kolmannes (28—32 %). Huolimatta arvioiden parantumisesta viime vuoteen verrattuna, yhteistyössä on vieläkin haasteita. Näin sosiaalityöntekijä kuvaa yhteistyön haasteita avovastauksessa:
”Esim. nuoren toimeentulotukihakemuksessa oli ongelmia. Soitin Kelalle. Ensimmäinen työntekijä antoi ohjeet. Nuori korjasi hakemusta, tuli hylky. Soitin Kelalle, eri työntekijä antoi erilaisen ohjeen. Nuori korjasi hakemusta, taas hylky, kolmas työntekijä neuvoi taas eri tavalla.” – Sosiaalityöntekijä
Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta. Tämän koetaan johtavan asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä.
”Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Työskentelyilmapiiriä heikentää myös, että enemmistö (52—55 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa. Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15—20 kappaletta päivässä.
Lisätietoja
- pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
- tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi
- johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kela, puh. 020 634 1215 (assistentti), kari-pekka.maki-lohiluoma@kela.fi
Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.
Toimeentulotuen Kela-siirtoa käsitteleviin kysymyksiin ovat vastanneet Kelan johtajat ja toimihenkilöt, sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät. Kelalta kyselyyn vastasivat asiakkuus-, etuus- ja kehittämispalveluiden tulosyksiköiden johtajat, yksiköiden päälliköt, keskuksen päälliköt ja ryhmäpäälliköt. Heistä käytetään raportissa nimitystä Kelan johto tai Kelan johtajat. Heidän lisäkseen kysymyksiin on vastannut otos Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijöistä ja palveluasiantuntijoista, ja heistä käytetään raportissa termiä Kelan toimihenkilöt. Kysely toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1. – 18.2.2018. Kysely lähetettiin 220 Kelan johtohenkilölle, vastauksia saatiin 109, ja 673 Kelan toimihenkilölle, joilta vastauksia saatiin 421. Sote-johtajista vastasi 52 prosenttia eli 154 kappaletta. Sosiaalityöntekijöitä vastasi kyselyyn 300 kpl, mutta heidän vastausprosenttiaan ei voida laskea, koska sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä ei ole tiedossa.
Sosiaalibarometri 2018 julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6. alussa.