Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä (1999/731 19§). Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei henkilön taloudellinen tilanne saa olla esteenä palvelujen saamiselle (Pe VL 39/1996 vp).
Lain kirjauksista huolimatta palvelujen yhdenvertainen saatavuus ei toteudu Suomessa. Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita. Useissa Euroopan maissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut tarjotaan ihmisille joko maksutta tai ne ovat suhteellisen pieniä. OECD:n mukaan vuonna 2018 kotitalouksien osuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa 18,4 prosenttia, kun muissa pohjoismaissa osuus oli noin 13,8–14,3 prosenttia.
Vuoden aikana väestöstä noin puolet maksaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Lääkekorvauksia saa noin 70 prosenttia ja matkakorvauksia kymmenesosa väestöstä. Palveluista ja lääkkeistä maksaa suhteellisesti eniten pienituloiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin vuosina 2015 ja 2016 yhteensä noin 40 prosentilla. Samanaikaisesti matkakustannusten omavastuuosuudet kaksinkertaistuivat ja lääkekorvausten omavastuuosuuksia korotettiin ottamalla käyttöön vuosikohtaisen 50 euron alkuomavastuun ja nostamalla lääkekohtaista omavastuuta lähes 70 prosentilla.
Nämä päätökset ovat vaikeuttaneet pienituloisten ja paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien kotitalouksien taloudellista tilannetta. Monet jättävätkin tarvittavat lääkkeet ja palvelut hankkimatta. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta ja kymmenesosa jättää lääkkeet kokonaan hankkimatta.
Potilasjärjestöjen tekemän laajan jäsenkartoituksen mukaan noin joka neljäs pitkäaikaissairas tinkii muista välttämättömistä menoista kuten ruuasta lääkkeiden vuoksi ja viidesosa asiakasmaksujen vuoksi. Yhä useammin asiakasmaksut johtavat velkaantumiseen: vuonna 2020 lähes 664 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ulosottojen määrä kasvoi vuodesta 2019 peräti 45 prosenttia. Määrä on lähes kolminkertaistunut 10 vuoden aikana. Lisäksi monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen asiakas- ja lääkemaksuissa.