Verkkojulkaisu SOSTEn rahapelipoliittinen ohjelma
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2019
Veikkauksen pelikate oli 1,759 miljardia euroa 2018. Arpajaisveroa se maksoi 211 miljoonaa euroa. Pelaajille maksettiin voittoina 1,359 miljardia euroa.
Vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriö jakoi rahapelitoiminnan tuotoista avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille lähes 362 miljoonaa. Avustuksia saa 887 hakijaa yhteensä 2 060 kohteeseen. RAY:n alkuajoista asti avustuksia on myönnetty muun muassa lastensuojeluun, kansanterveyden edistämiseen sekä aisti- ja liikuntavammaisten tueksi. Valtiokonttorin kautta käytetään lähes 130 miljoonaa euroa sotainvalidien ja sotaveteraanien tukemiseen ja kuntoutukseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat vuosikymmeniä tukeneet ja auttaneet yhteiskunnassa haavoittuvassa tai vaikeassa asemassa olevia ihmisiä, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, rikosten uhreja ja ylivelkaantuneita, joiden tilanteeseen ei olisi muutoin kiinnitetty riittävästi huomiota. Niiden apu ja tuki, kuten puhelinneuvonta, vertaistukiryhmät, virkistystoiminta ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat syntyneet ihmislähtöisesti, suorana vastauksena oman jäsenistön tarpeisiin.
Järjestöt ovat kiinnittäneet yhteiskunnassa ensimmäisinä huomiota uusiin, esille nouseviin ongelmiin ja alkaneet kehittää niihin uusia auttamisen tapoja. Esimerkiksi Mielenterveysseura, nykyinen MIELI Suomen Mielenterveys, ry ryhtyi 1970-luvulla puuttumaan Suomen korkeisiin itsemurhalukuihin SOS-palvelulla, itsemurhien kriisikeskuksella, jonne voi soittaa tai jossa voi tavata auttajan. A-Klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton 2004 avattu auttava puhelin Peluuri oli ensimmäisiä palveluita peliongelmaisille.
Järjestöjen tuki ei tule ylhäältä alaspäin apua tarvitsevalle vaan olennaista on se, että järjestöissä vaikeassakin elämäntilanteessa olevat ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan asioidensa parantamiseksi ja monet lähtevät vertaistukijoina tukemaan muita saman kokeneita. Järjestöt tarjoavat ihmisille yhteisöjä ja osallistumisen mahdollisuuksia.
Kansalaisjärjestöjen innovaatiot ovat ainutlaatuisia. Niihin voi tutustua esimerkiksi Järjestö100-kampanjan sivuilla. Osa niistä on omaksuttu kansallisiksi innovaatioiksi, joita Suomi esittelee ylpeänä maailmalle. Näitä ovat niin äitiyspakkaus kuin vaikkapa asunto ensin -malli sosiaalisessa kuntoutumisessa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on 1 300 000 jäsentä yli 10 000 yhdistyksessä ja niissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa, 50 000 ammattilaista ja 4 800 työllistettyä.
Suomalainen kolmas sektori on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna erittäin vahva. Tämän taustalla on sekä edellä kuvatun rahoitusjärjestelmän tuottama vakaa taloudellinen selkänoja että kansalaisyhteiskunnan vahva arvostus yhteiskunnassa. Rahapelaamisen tuotoilla on tuettu elävää kansalaistoimintaa, joka on yksi toimivan demokratian edellytys. Järjestöt ovat rahapelituotoista maksettujen avustusten ansiosta pystyneet keskittymään varsinaiseen toimintaan ja edustamiensa ihmisten auttamiseen, lahjoitusvarojen hankkimisen ja rahankeräämisen sijasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi 2019 yli sadalle urheilu- ja liikuntajärjestöille yli 42 miljoonaa euroa. Koko liikuntasektori sai avustuksia yhteensä 155 miljoonaa euroa. Järjestöjen lisäksi liikunta-avustuksia myönnetään muun muassa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen, urheiluvalmennukseen ja apurahoihin, kuntien liikuntatoimintaan, sekä liikunnan koulutukseen ja tutkimukseen. Nuorisojärjestöt, yhteensä 96 järjestöä, saivat toimintaansa noin 18 miljoonaa euroa.
Kulttuuri ja taide sai vuonna 2019 noin 246 miljoonaa euroa Veikkausvoittovaroista. Avustuksia saavat muun muassa kotimaiset elokuvat, kotimainen kirjallisuus, teatteri, valokuva-, tanssi- ja säveltaide, festivaalit, sekä kirjastot. Vuonna 2019 tieteelle myönnetyt 108 miljoonaa euroa käytetään muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaan eri tieteenalojen tutkimukseen, tutkimusinstituuteille ja -laitoksille, kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonjulkistamisen edistämiseen.
Edellä mainittujen lisäksi sekä hevosurheilu ja -kasvatus saivat veikkausvoittovaroista 2019 noin 40 miljoonaa euroa.
On esitetty, että rahapelituottojen korvamerkinnästä tiettyihin kohteisiin tulisi luopua, ja näin muun muassa vähentää yhteiskunnallista intressiä tuottojen maksimointiin. Kansainvälisesti tällainen korvamerkintä ei ole mitenkään tavaton. Toisaalta korvamerkinnästä luopuminen voisi myös johtaa vastakkaiseen lopputulokseen – kun tuotot ovat budjettikehyksen ulkopuolella, niiden maksimointiin voi itse asiassa olla pienempi kynnys kuin budjettikehyksen sisällä. Esimerkiksi alkoholipolitiikassa haittojen ehkäisyn ja alkoholiveroon kohdistuvien tuotto-odotusten välillä on selkeä jännite.
Tämä artikkeli on SOSTEn rahapelipoliittisesta ohjelmasta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2019