Verkkojulkaisu SOSTEn rahapelipoliittinen ohjelma
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2019
Nykyisessä yksinoikeusjärjestelmässä mainonta on sallittua vain kysynnän kanavoimiseksi sallitun tarjonnan pariin. Veikkaus Oy käyttää mainontaan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Markkinoinnin tehtävänä ei yksinoikeusjärjestelmässä ole kasvattaa tuottoja tai houkutella mahdollisimman suurta osaa kansasta pelaamaan, vaan kanavoida pelaamista laillisiin kanaviin, mikä osaltaan ehkäisee haittojen syntymistä.
Verkkopelaamisessa on yhä enemmän saatavilla myös Suomessa toimiluvattomien, ulkomaisten peliyhtiöiden tarjontaa. Samanaikaisesti verkkopelaamisen osuus kaikesta pelaamisesta on kasvussa. Siksi tulevaisuudessa tarvitaan uusia keinoja kanavoida pelaamista lailliseen pelitoimintaan. Tämä on tärkeää myös yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisen kannalta.
Veikkauksen pelit jaetaan ns. punaisiin ja vihreisiin peleihin niiden haitallisuuden perusteella. Punaisia pelejä ovat ne, jotka koukuttavat pelaajan helpommin. Koukkuun jäämisen riski johtuu muun muassa niiden nopeatempoisuudesta, ”melkein voitin”-ominaisuuksista sekä palkitsevuudesta. Punaisia pelejä ovat muun muassa rahapeliautomaatit, nettiarvat ja urheiluvedonlyöntipelit, vihreitä taas lotto ja pahviarvat. Punaisten pelien mainostus Veikkauksen omien pelisalien ulkopuolella on kiellettyä. Peleistä saa antaa vain tuoteinformaatiota.
Veikkauksen omien sanojen mukaisesti ”Veikkauksen markkinoinnin tavoitteena on Veikkauksen brändin vahvistaminen, tunnistautuneen pelaamisen edistäminen, vähemmän haitallisten pelien (ns. vihreät pelit) tunnettuuden edistäminen sekä rahapelaamisen ohjaaminen kotimaiseen arpajaislain nojalla harjoitettavaan toimintaan. Enemmän haitallisten pelien (ns. punaiset pelit) viestinnän painopiste on kattavan tuoteinformaation jakamisessa kuluttajille.”
Pelihaittojen kanssa työskentelevät järjestöt ovat nostaneet esiin, että tällä hetkellä tuoteinformaation ja mainonnan erot eivät ole riittävän selkeät. Myös poliisihallitus on puuttunut mainontaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman väestötutkimuksen mukaan enemmistö vastaajista, 62 prosenttia, oli 2017 tyytyväisiä rahapelien markkinointiin Suomen yksinoikeusjärjestelmässä, mutta 27 prosenttia vastaajista piti mainontaa liian runsaana. Ruotsissa siirryttiin rahapelien lisenssijärjestelmään 2019. Muutoksen jälkeen mainontaan käytetään rahaa vähintään 15-kertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa tämän vuoden helmikuussa tehdyssä kyselyssä 87 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että markkinointia on liikaa. Mainonnan rajoittamista kannatti lähes yhtä moni. Ruotsissa onkin harkinnassa rajoittaa tai jopa kieltää kokonaan nettipelien markkinointi.
Suomessa Veikkauksen toimintaa valvotaan ajoittain hyvinkin tarkasti, mutta ulkomaisten peliyhtiöiden mainontaan ei juuri puututa. Jos rahapelien mainonta kiellettäisiin kokonaan, se kiellettäisiin nimenomaisesti Veikkaukselta, sillä muilta mainonta on jo kielletty, mutta kieltoa rikotaan. Valtionyhtiön ei olisi mahdollista rikkoa lakia, toisin kuin ulkomaiset yhtiöt tekevät jo nyt, jolloin kielto tukisi edelleen ulkomaille pelaamista.
Euroopassa markkinointia ja mainostamista säädellään eri tavoin. Italiassa rahapelien mainonta on kokonaan kielletty ja kielto koskee myös urheilun ja kulttuurin sponsorointisopimuksia. Tällä on pyritty erityisesti siihen, että nuoret eivät altistu rahapelimainoksille ja rahapelaamisen normalisoinnille urheilun yhteydessä.
Isossa-Britanniassa alle 25-vuotiaiden henkilöiden, kuten julkisuuden henkilöiden, esiintyminen rahapelimainoksissa on kielletty. Samoin mainonta on kiellettyä nettisivuilla, jotka ovat lapsilla suosittuja.
Belgiassa rahapelien tv-mainonta on kiellettyä. Urheiluvedonlyöntiä ei saa televisiossa mainostaa ennen kello 20:tä.
Sekä Italiassa että Isossa-Britanniassa keskustellaan parhaillaan siitä, johtavatko mainonnan rajoitukset ja kiellot siihen, että pelaamista kanavoituu entistä enemmän laittomien tai toimiluvattomien peliyhtiöiden tarjoamiin peleihin. Myös Suomessa on tärkeää pohtia tarkemmin, miten alaikäisiä voidaan nykyistä paremmin suojella rahapelimainonnalta, sekä löytää sopiva tasapaino markkinoinnin ja laillisiin peleihin kanavointivelvoitteen välillä.
Tämä artikkeli on SOSTEn rahapelipoliittisesta ohjelmasta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2019