Verkkojulkaisu SOSTEn rahapelipoliittinen ohjelma
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, syyskuu 2019

THL:n väestökyselyn perusteella 3,3 prosentilla vastaajista on rahapeliongelma ja joka viidennellä vastaajalla oli läheinen, joka kärsi rahapeliongelmista. Riskipelaajia on yli puoli miljoonaa. Yli puolet Veikkauksen tuotosta tulee pieneltä, paljon ja usein ongelmaisesti pelaavalta ryhmältä. Ongelmapelaaminen on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Rahapelihaitoista kärsii suoraan tai välillisesti jopa satoja tuhansia suomalaisista. Haitat voivat olla sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia. Rahapeliongelmille, kuten muillekin riippuvuuksille on tyypillistä, että ongelmaa salaillaan ja hävetään. Ongelmat saattavat aluksi liittyä juuri pelaamisen myötä tuleviin talousongelmiin, mutta myöhemmin pelaaminen saattaa vaikuttaa vakavasti myös sosiaalisiin suhteisiin ja terveydentilaan. Moni ongelmapelaaja hakee apua vasta, kun ongelmapelaaminen on jo läheisten tiedossa, ja jatkunut pitkään.

Runsas tupakointi ja päihteiden käyttö ovat kytköksissä rahapeliongelmiin. Toisaalta tutkimusten mukaan varhain aloitettu päihteiden käyttö suurentaa riskiä rahapeliongelmiin myöhemmin elämässä. Riskipelaajat tupakoivat ja käyttävät alkoholia enemmän kuin maltillisesti pelaavat, ja tutkimusten perusteella tupakoitsijoille kehittyy rahapeliongelma jopa seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin muulle väestölle. Myös läheisen rahapeliongelma lisää riskiä henkilön oman rahapeliongelman kehittymiseen. (EHYT 2015)

Valtakunnallisen auttavan palvelun Peluurin vuosiraportin mukaan yhteydenottojen määrä kasvoi 14 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017 (Silvennoinen ym. 2018). Tutkimusten mukaan ns. kivijalkapelaaminen on vähentynyt, ja netissä pelaaminen – sekä Veikkauksen peleihin että ulkomaisiin peleihin –on lisääntynyt (THL 2018).

Rahapelaamiseen on moninaisia syitä: osa pelaa viihteen ja jännityksen vuoksi, osa voittojen toivossa, osalle pelaamisesta on muodostunut pakonomaista. Osalle pelaaminen on ajanvietettä. Viihde-, riski- ja ongelmapelaamisen sekä rahapeliriippuvuuden rajat ovat häilyviä. Suurin osa pelaajista on viihdepelaajia, eli pelaaminen ei aiheuta heille ongelmia. Väestökyselyn perusteella ongelmallisesti pelaavista vajaa 40 prosenttia eli 1,3 prosenttia väestöstä on peliriippuvaisia.

Kuvio 4: Rahapeliongelman yleisyys vuosina 2007, 2011 ja 2015 (Lähde: Suomalaisen rahapelaamisen tilannekatsaus 2017, THL 2018). Ongelmapelaajien prosenttiosuus väestöstä.

Vaikka pelaamisen määrä vaihtelee suuresti eri maissa, ongelmallisesti pelaavien osuus on 0,12–-5,8 prosenttia väestöstä, järjestelmästä tai pelien saatavuudesta riippumatta. Euroopassa ongelmallisesti pelaavien osuus on useimmiten 0,12–2 prosenttia väestöstä. Suomessa ongelmapelaajia on tilastojen mukaan 3,3 prosenttia väestöstä, mikä on globaalisti keskitasoa, mutta jonkun verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Kuvio 5: ”Nordic gambling research – do we need a pan-Nordic study?” Ståle Pallesen, University of Bergen & Jonny Engebø, the Norwegian Gaming Authority

[button class=”c-red-link” text=”Seuraava artikkeli: Kulutusluotot osana pelaamisen ongelmia” url=”https://www.soste.fi/rahapeli/kulutusluotot-osana-pelaamisen-ongelmia/” ]


Tämä artikkeli on SOSTEn rahapelipoliittisesta ohjelmasta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2019