SOSTEn julkaisu: Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla
1 Johdanto – osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille
KOLMENKYMMENEN YHTEISKUNNALLISEN TOIMIJAN tuottamassa ja Sitran julkaisemassa Kohti osaamisen aikaa -tahtotilajulistuksessa yhdeksi tavoitteeksi nostetaan se, että ”osaamisen jatkuva kehittäminen on mahdollista kaikille” (Sitra 2019). Jotta tämä tavoite toteutuisi, pitäisi saavuttaa tilanne, jossa jokaisen ihmisen ”tarpeisiin ja tilanteisiin on olemassa entistä paremmin soveltuvia osaamisen kehittämisen keinoja” (emt.). Toisin sanoen osaamisen kehittämisen pitäisi olla tulevaisuudessa tarvelähtöisempää ja paremmin yksilölliset tilanteet huomioivaa.
Ajatus tarvelähtöisestä tuesta, palveluista ja interventioista on keskeinen välityömarkkinoilla. Välityömarkkinat ovat alue työllisyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen välillä. Käytännössä välityömarkkinat ovat sellaisten palveluiden ja tukitoimenpiteiden kokonaisuus, joka vastaa ihmisten moninaisiin tarpeisiin ja joka tukee ihmisiä heidän työelämäpoluillaan (SOSTE 2019). Kun välityömarkkinapalvelut saavuttavat tavoitteensa, välityömarkkinoilla olevien ihmisten voimavarat lisääntyvät ja heidän toiminta- ja työkykynsä vahvistuu (emt., 16). Silloin positiiviset siirtymät kohti avoimia työmarkkinoita tulevat mahdollisiksi, kun osaamisen kehittymisen edellytykset paranevat ja työkyky vahvistuu.
Silloin kun osaamisen kehittäminen halutaan tehdä kaikille mahdolliseksi, ovat välityömarkkinat yksi keskeinen toimintakenttä. Ensinnäkin siellä osaamisen kehittäminen on yksi johtavista toimintaa jäsentävistä ja määrittävistä tavoitteista. Toistaiseksi osaamisen kehittämisen prosesseja välityömarkkinoilla on analysoitu Suomessa melko vähän, mutta tarve systemaattiselle tarkastelulle on tunnistettu. Toiseksi välityömarkkinat toimivat kynnyksettömyyden periaatteella, jolloin kaikilla ihmisillä taustoista ja tilanteista riippumatta on pääsy välityömarkkinoille. Välityömarkkinat luovat siis osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ihmisille, jotka muuten todennäköisesti jäisivät niistä paitsi – avoimilla työmarkkinoilla tai koulutusjärjestelmän piirissä.
Mietittäessä osaamisen kehittämisen positiivisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä hahmoteltaessa osaamisen kehittämisen laiminlyönnin mahdollisia haittoja ja kustannuksia, välityömarkkinat tarjoavat mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Keskusteluun kustannusvaikuttavuudesta ja laajemmista yhteiskunnallista vaikutuksista voidaan osallistua vasta, kun on pystytty kuvaamaan osaamisen kehittämisen tavoitteet, prosessit ja mekanismit välityömarkkinoilla. Kun ymmärrämme riittävästi tätä kokonaisuutta, voimme arvioida, miten välityömarkkinat tällä hetkellä vastaavat osaamisen kehittämisen haasteeseen. Kääntäen voidaan myös arvioida sitä, mitä välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisen laiminlyönti tai liian vähäinen panostaminen siihen voi tarkoittaa.
Osaamisen kehittämisen hyödyt välityömarkkinoilla vertautuvat ainakin jossain suhteessa koulutuksen tuottamiin hyötyihin. Sipilän (2011) kiteytys ”älä anna köyhälle kalaa vaan koulutus”, kertoo koulutukseen investoimisen kannattavuudesta ytimekkäästi. Koulutuksella on pitkän aikavälin vaikutuksia myös bruttokansantuotteeseen (vrt. Kokkinen 2012; Rinne 2014). Kuitenkin osallisuuden vahvistaminenkin, jota osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla usein on, voidaan nähdä kannattavana hyvinvointi- investointina (Rouvinen-Wilenius & Ahokas 2016).
Tässä julkaisussa pyrimme luomaan kuvan siitä, mitä osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla tarkoittaa, miten sitä toteutetaan 2020-luvun alussa Suomessa ja millaisia tuloksia sillä nähdään saavutettavan. Julkaisu on laajennus aiemmin Sitran Millä hinnalla -raportissa (Jämsén ja Ranki 2021) julkaistuun artikkeliimme. Se perustuu teoreettiseen jäsennykseen välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisestä sekä empiiriseen analyysiin, jonka aineistona on 13 välityömarkkinatoimijoiden haastattelua. Haastatellut edustavat järjestöjä, säätiöitä, työpajoja ja yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka ovat keskeisiä tuen ja palveluiden tuottajia suomalaisilla välityömarkkinoilla.
Julkaisu koostuu johdannon ja johtopäätösten lisäksi neljästä luvusta. Seuraavassa luvussa määrittelemme lyhyesti välityömarkkinat sekä niiden tavoitteiden että toiminnallisuuden kautta. Tässä määrittelyssä korostuvat tarvelähtöisyys sekä määrätietoinen pyrkimys eteenpäin. Julkaisun kolmannessa luvussa puolestaan kerromme, miten osaamisen kehittäminen ymmärretään tämän julkaisun tarkastelussa. Neljännessä luvussa puolestaan esitämme teoreettisen jäsennyksen siitä, mitä osaamisen kehittäminen voisi olla välityömarkkinoilla. Tätä hypoteesia testaamme empiirisellä aineistolla julkaisun viidennessä luvussa. Viidennessä luvussa luomme käytännössä kuvan siitä, miltä välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisen toiminta näyttää Suomessa 2020-luvun alussa. Johtopäätösluvussa kertaamme vielä tärkeimmät havaintomme sekä esitämme joitain johtopäätöksiä välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen vahvistamiseksi. Mikäli tavoitteena on huolehtia kaikkien ihmisten osaamisen kehittymisestä, välityömarkkinoilla on jatkossakin paikkansa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Tämä artikkeli on julkaisusta Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla, 10/2021.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry