Toimeentulo

Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Muun muassa näitä ihmisryhmiä sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat ja monia niistä koskettavat toimeentulo-ongelmat, pienituloisuus ja köyhyys.  

SOSTE korostaa: Suomen on määrätietoisesti vähennettävä köyhyyttä

• Suomen tulee muuttaa köyhyyden vähentämisen toimintasuunnitelmansa konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyyden vähentämisen tavoite saavutetaan. Suunnitelmassa listattuja indikaattoreita on seurattava ja varmistettava, että köyhyys todella vähenee.
• Sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata tällä hallituskaudella. Sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä pitäisi luopua jo ensi vuodesta lähtien.
• Sosiaaliturvan tulee kyetä reagoimaan joustavasti ja nopeasti erilaisten yhteiskunnallisten muutosten ja odottamattomien tapahtumien keskellä.

Suomessa noin 16 prosenttia ihmisistä elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä: joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään. Vuonna 2022 heitä oli noin 873 000 henkilöä. Käsite pitää sisällään useampia tekijöitä: pienituloisuuden lisäksi vajaatyöllisyyden ja vakavan aineellisen tai sosiaalisen puutteen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on, jos kokee yhtä tai useampaa näistä.  

Pienituloisia oli vuonna 2022 noin 730 000, 13,4 % väestöstä. Kotitalous on pienituloinen, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Pienituloisuuden raja yhden hengen taloudelle oli noin 1 410 euroa kuukaudessa. Pienituloisessa perheessä eli noin 118 900 lasta, 11,7 % kaikista lapsista.

Suomi on sitoutunut osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa vähentämään köyhyys- tai
syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Määrästä kolmasosan on oltava lapsia. Tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu toimintasuunnitelma.

Köyhyyden taustalla on esimerkiksi pitkittynyttä työttömyyttä, sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta, matalaa koulutustasoa, monilapsisuutta, yksinhuoltajuutta tai yksin asumista, pitkäaikaissairauksista tai vammasta johtuvaa työkyvyttömyyttä tai osatyökykyisyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa elämisen kalleus, etenkin asumisen, ruoan, lääkkeiden ja terveyspalveluiden hinta. Viime vuosien nopea elinkustannusten nousu on vaikeuttanut erityisesti pienituloisten toimeentuloa.

Riittämätön perusturva aiheuttaa köyhyyttä. Perusturvan riittävyyden arviointi osoittaa, että Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta. Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useita moitteita perusturvan matalasta tasosta. Lisäksi YK:n TSS-komitea on vaatinut Suomea jatkossa pitämään sosiaalietuudet riittävinä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kuitenkin kohdistaa sosiaaliturvaetuuksiin merkittäviä leikkauksia. SOSTEn laskelmien mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä kasautuen samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 68 000 henkilöllä, joista lapsia on noin 16 700. Toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaa noin 65 000 henkilöllä.

Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille ja paljon sairastaville

Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä.