Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin -verkkojulkaisu esittelee kolme skenaariota, miltä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksissa voisi näyttää vuonna 2040.
Skenaarioiden arvo on niiden hyödynnettävyydessä. Niistä voi poimia omalle järjestölle hyödylliset eväät ja työskennellä niiden pohjalta. Skenaarioiden on tarkoitus auttaa tekemään nykyhetkessä päätöksiä, luomaan suuntaa ja vaikuttamaan siihen, millaisessa tulevaisuudessa haluamme toimia.
Skenaariota voi hyödyntää eri tarkoituksiin, strategiatyöskentelyssä pidemmän aikavälin suuntaviivojen laatimisen tueksi, mutta myös toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen lyhyemmällä aikavälillä. Seuraavassa on lueteltu helposti käyttöönotettavia vinkkejä, joilla skenaarioita voi hyödyntää paitsi strategiatyössä myös yleisesti tulevaisuustyöskentelyssä omassa järjestössä.
Vinkkejä skenaarioiden eri aineistojen hyödyntämiseksi
1. Arvioiva keskustelu skenaarioista
Skenaariot ovat ennusteiden sijaan näkymiä tulevaan ja rakentuneet tiettyjen näkökulmien kautta. Eri järjestöillä on taustastaan käsin erilaiset näkemykset siitä, millaisessa tulevaisuudessa oma järjestö on elinvoimainen. Koska skenaariot on maalattu ”isolla pensselillä” yleisnäkymäksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin, niitä on hyvä arvioida suhteessa esimerkiksi omaan toimialaan, järjestön kokoon sekä tekijöihin, jotka erityisesti vaikuttavat oman järjestön toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.
Hyödyntäkää keskustelun johdannoksi ja tulevaisuusajattelun virittämiseksi artikkelin lopussa olevaa PowerPoint -aineistoa tai lukekaa skenaarioista tiivistetty artikkeli. Seuraavassa apukysymyksiä skenaarioiden arviointiin oman järjestön näkökulmasta:
- Miltä skenaariossa luodut tulevaisuudet oman järjestönne näkökulmasta näyttävät ja tuntuvat? Miltä osin ne ovat todennäköisiä, mahdollisia, toivottavia ja tavoiteltavia tai ei-toivottavia?
- Mitkä asiat skenaarioissa eivät oman järjestönne toimintaympäristön kannalta olleet lainkaan olennaisia?
- Millaisia hyödyllisiä havaintoja skenaarioista jäi evääksi?
- Millaisia asioita oman järjestön näkökulmasta pitää vielä huomioida näiden näkökulmien lisäksi tulevaisuuskuvissa? (esim. yksilöidymmin vapaaehtoistoiminnan muotoutuminen, tekoälyn rooli järjestönne toimintaan, omassa toimialassa olevia epävarmuuksia ym.)
2. Tulevaisuustaulukon tarkastelua
Skenaarioiden luomisen yhtenä menetelmänä käytettiin tulevaisuustaulukkoa, jonka Suomessa teki menetelmän alkuperästä käsin paremmin tunnetuksi esimerkiksi Yrjö Seppälä suomenkielisellä teoksella 84 tuhatta tulevaisuutta. Katsauksessa tulevaisuustaulukko kokoaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuteen vaikuttavia muuttujia/epävarmuuksia ja niihin liittyviä erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Esimerkiksi yhtenä epävarmuutena on järjestöjen toiminnan taloudelliset edellytykset ja sen kolme kehitysvaihtoehtoa: sopeutuminen, resilientti tai pudotuspeli. Tulevaisuustaulukkoa on hedelmällistä tarkastella suhteessa oman järjestön toimintaan ja tarvittaessa muotoilla ja täydentää taulukkoa omaan järjestöön sopivaksi.
Tutustukaa tulevaisuustaulukkoon joko verkkojulkaisussa tai artikkelin lopusta löytyvän PowerPoint-aineiston avulla ja hyödyntäkää omaan käyttöön soveltuvin osin aineiston lopussa olevia dioja pohtiaksenne eri kehitysvaihtoehtoja, omaa toivottavaa tulevaisuuskuvaa ja toimia nykytilasta tavoiteltavaan tulevaisuuskuvaan.
3. Tulevaisuussuunnitelmien pohjaksi vaikuttamisen keinojen listaus
Skenaariot ovat työväline suunnitella järjestöjen tulevaisuutta koskevia kehityskulkuja ja toimintaa. Niiden on tarkoitus luoda ymmärrystä ja tehdä näkyväksi tekijöitä, joihin vaikuttamalla kehityskulku voi edetä järjestöelinvoimaa vahvistavaan suuntaan eikä päinvastoin. Julkaisuun on listattu yhteensä lähemmäs 150 eri skenaarioihin johtavia mahdollisia tapahtumia ja asioita. Osa mahdollisista esimerkkitapahtumista ovat sellaisia, että niiden mahdollisella toteutumisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia järjestöjen toimintaan. Vaikuttamisen tavat eri asioihin voivat olla monenlaisia ja tapahtua eri tasoilla.
Hyödyntäkää skenaarioissa olevia listauksia mahdollisista tapahtumista ja asioista, jotka voisivat johtaa kyseisen skenaarion lopputulokseen. Seuraavassa apukysymyksiä keskustelun tueksi.
- Mitkä tapahtumat ja asiat ovat mielestänne sellaisia, että ne tulisi tulevaisuuteen varautuen huomioida ehdottomasti nykyhetkessä?
- Mitkä asiat ovat kriittisiä ja mitkä vähemmän merkityksellisiä tulevaisuuden kannalta?
- Mihin asioihin koette oman järjestönne toiminnan kannalta hyödylliseksi vaikuttaa ja tehdä jonkin suuntaisia toimenpiteitä, jotta skenaarioon liittyvä asia/tapahtuma toteutuu/ei toteudu?
- Mitkä ovat tarkoituksenmukaisimmat vaikuttamisen keinot ja kohderyhmät?
- Kenen kanssa voitte vaikuttaa ja toimia yhdessä?
Vinkkejä menetelmistä esimerkiksi työpajoihin ja kehittämispäiviin
4. Mitä jos? -kysymykset keskustelun kirvoittamiseksi
Mitä jos -kysymyksiä hyödynnetään ennakointi- ja tulevaisuustyössä tulevaisuuden kuvitteluun. Mitä jos -kysymykset auttavat pohtimaan, millaisia vaikutuksia erilaisilla tulevaisuuksilla, niin toivottavilla kuin ei-toivottavilla, olisi oman kohderyhmän elämään/järjestön toimintaan. Mitä jos -kysymysten avulla pääsee kohti sitä, millaisia tulevaisuutta koskevia tavoitteita haluaa asettaa. Skenaarioista voi laatia monia erilaisia Mitä jos -kysymyksiä, jotka kirvoittavat käymään keskustelua erilaisista tulevaisuuksista tiettyjen näkökulmien valossa.
Hyödyntäkää alla olevia skenaarioista nostettuja valmiita Mitä jos -kysymyksiä tai laatikaa omia. Miltä kysymykseen liittyvä tulevaisuus toimisi, näyttäisi, tuntuisi, kuuluisi yhteiskunnan/järjestöjen/ihmisten näkökulmasta? Mitä pitäisi tehdä, jotta tulevaisuus olisi/ei olisi kyseisen kaltainen?
Mitä jos -kysymykset yksittäisen järjestön tai laajemmin sote-järjestökentän näkökulmasta.
- Mitä jos yhdistäisimme voimamme yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja olisimme yhtä suurta perhettä?
- Mitä jos toimisimme yhdistyspohjaisena toimijana kuin neljäs sektori: verkostomaisesti, vapaamuotoisesti, avoimesti ja enemmän suoralla toiminnalla?
- Mitä jos tekisimme systemaattisesti proaktiivista ilmastotyötä yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa?
- Mitä jos toimintaamme ei enää tarvita, kun toiminnallemme ei ole enää tarkoitusta?
- Mitä jos rahoituspohjamme romahtaisi täysin?
- Mitä jos resurssimme kohtaavan toiminnan järjestämiseksi lakkaa kokonaan?
- Mitä jos kaikki järjestöjen toiminta perustuisi ilmiölähtöiseen yhteiskehittämisen työtapaan?
- Mitä jos sote-järjestöt olisivat edelläkävijöitä ja tunnettuja kotoutumista tukevia toimijoita?
5. Roolit järjestötulevaisuuden pelikentällä oman paikan jäsentämiseksi
Blogissa ”Pelinrakennusta vai pudotuspeliä järjestötulevaisuuden pelikentillä?” esitellään eräänlaisena työkaluna nelikenttä, joka yksinkertaistetusti hahmottaa neljä erilaista pelaajan roolia järjestöille suhteessa luottamuksen ja toiveikkuuden tunteisiin. Roolit on nimetty tulevaisuuden rakentajiksi, itsenäisiksi, sopeutuviksi ja voimattomiksi. Nelikenttä auttaa asemoimaan oman järjestön roolin ja hahmottamaan omaa suhdetta muihin pelaajiin ja integroimaan oma järjestö osaksi muita pelaajia.
Tutustukaan blogiin ja nelikentässä esiteltyihin rooleihin. Seuraavassa apukysymyksiä keskustelun tueksi:
- Millaisen roolin koette järjestöllänne olevan?
- Mitä ajatuksia se teissä herättää?
- Mitä vahvuuksia teillä on tarjota koko järjestöjoukkueen yhteishengen luomiseksi?
- Millaisin konkreettisin keinoin voisitte ottaa vahvuudet käyttöönne yhteishengen vahvistamiseksi?
6. Järjestö- ja vapaaehtoiskentän kulttuurikartoituksella kiinni tulevaisuuden rakentamisen edellytyksiin
Kulttuurikartoituksen on kehittänyt Dave Gray ja Ylen työkalupakissa on siitä jatkojalostettu malli, jota hyödynnettiin SOSTEtalk! -tapahtumassa järjestöjen ja niiden sidosryhmien kesken. Kulttuurikartoituksen ideasta saa kiinni SOSTEtalk! -tapahtuman pikatyöpajan yhteenvedosta. Kartoituksen tarkoituksena on haastaa ajattelua tulevaisuuden rakentumisen edellytyksistä. Työskentely tapahtuu edeten työpohjalla oikealta vasemmalle siten, että aloitetaan tulevaisuutta koskevasta visiolauseesta. Tämän jälkeen pohditaan, millaiset käyttäytymismallit ja teot mahdollistavat tulevaisuusvision rakentumisen. Tästä edetään tunnistamaan, millaisia rakenteita visiolause ja käyttäytymismallit edellyttävät. Ja lopuksi pohditaan, miten meidän tulisi ajatella yksilöinä yhteisössä, jotta kaikki tämä mahdollistuisi. Skenaarioista voi laatia erilaisia visiolauseita ja lähteä haastamaan ajattelua sen pohjalta.
Hyödyntäkää SOSTEtalk! -tapahtumaan laadittua Kansalaisareenan sivuilta ladattavia valmiita kulttuurikartoitus -työpohjia tai luokaa se itsellenne mieluisalle työpohjalle. Seuraavassa ideoita skenaariosta laadituista valmiista visiolauseesta. Hyödyntäkää niitä tai luokaa omia visiolauseita.
- Järjestömme potentiaali ja arvo tunnetaan erityisesti kasvokkain kohtaamisten tarjoajana digitaalisen maailman vastapainona.
- Järjestömme on talouskyvykäs yhdistystaituri, joka osaa hyödyntää erilaisia tulonlähteitä ja jonka rahoitus on monikanavaista.
- Kansalaistoiminnan kevyemmän muodon turvin järjestömme on elinvoimaisempi kuin koskaan.
- Olemme vastuullisuuden, kestävyyden ja vaikuttavuuden mallijärjestö.
- Ennakoiva näkökulma on koko toimintamme kivijalka.
- Kulttuurinen moninaisuus on erityinen arvo toiminnassamme.
7. Tulevaisuuskolmion valjastaminen ennakoinnin työkaluksi
Sitra on viimeaikaisessa työssään hyödyntänyt futuristi Sohail Inayatullahin kädenjälkenä syntynyttä tulevaisuuskolmiota, joka toimii tietyn valitun teeman tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Järjestöjen kanssa kyseistä tulevaisuuskolmiota on hyödynnetty ja todettu toimivaksi mm. Finnsight -työpajassa. Pääideana tulevaisuuskolmion hyödyntämisessä on valikoida jokin teema ja käydä siitä analysoivaa keskustelua suhteessa menneisyyden painoon, nykyhetken työntöön ja tulevaisuuden imuun. Tarkemmat ohjeet työpohjan kera löytyy Sitran sivuilta.
Skenaariojulkaisusta voi valita omalle järjestölleen tärkeitä tai kriittisimpiä teemoja ja asettaa käsiteltäväksi aiheeksi esimerkiksi järjestön taloudelliset toimintaedellytykset, tiedolla johtaminen järjestössä, yhdistyskentän toteuttama toiminnan jatkuvuus, monimuotoinen kansalaisjärjestö jne.
Vinkki strategiatyön tueksi
8. Skenaarioista strategialle tulevaisuuden visiota
Skenaariot ovat yksi mahdollinen työkalu osana strategian laatimisen prosessia. Ne kirkastavat strategian kannalta olennaisia tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja muutoksia, joihin tulee vaikuttaa. Ne luovat myös yhteisiä mielikuvia toivottavasta tulevaisuudesta ja asioista, joita toivottavan tulevaisuuden saavuttamiseksi strategiassa tulee huomioida. Näin ne ovat myös tärkeä väline perustella strategista tulevaisuuden suuntaa: tavoitteita ja visiota. Skenaariot helpottavat myös ajoittamaan tiettyjä toimenpiteitä. Toisaalta ei-toivottavat skenaariot luovat näkymää tekijöihin, joita tulee uhkina seurata ja niiden kehityskulkua ehkäistä.
Hyödyntäkää strategiaprosessissanne katsaukseen luotuja skenaarioita omalle järjestöllenne soveltuvin osin tai muovaillen niitä omaan järjestöön sopivammiksi. Myös yllä olevia skenaarioiden hyödyntämistä koskevia vinkkejä voi hyödyntää osana strategiatyötä.
Tutustu Sosten sivuilta strategiaa koskeviin erillisiin artikkeleihin:
Järjestöjen tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on olennaista kuulla järjestön toiminnan kaikkien osapuolten ääntä. Tasavertaisen keskusteluilmapiirin luomiseksi voi hyödyntää Erätaukosäätiön rakentavan keskustelun pelisääntöjä tasavertaisen keskusteluilmapiirin luomiseksi.
Aineisto
Hyödynnä valmista PowerPoint -aineistoa siltä osin, mikä soveltuu teidän käyttöönne. Dioihin löydät sanoituksen muistiinpanot-kentästä.
Jos kaipaat jonkun keinon käyttöönottamiseksi lyhyttä alustusta, etukäteissparrausta tai vinkkiä, ole yhteydessä.
Skenaariojulkaisusta verkossa
- Verkkojulkaisu: Mervi Aalto-Kallio, Erica Mäkipää, Riitta Kittilä & Ari Inkinen (2023) Katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin. Sosten julkaisuja 4/2023. SOSTE.
- Tiivistys skenaarioista: Kolme skenaariota sote-järjestöjen tulevaisuuksista
Lukuvinkkejä ja lisää hyödyttävää aineistoa järjestöjen tulevaisuustyöskentelyyn:
- Mari Tähjä & Anyara G. Wise (2023) Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa (Kansalaisareena)
- Kimmo Lind & Aino Tormulainen (toim.) (2023) Miksi ennakoida? Näkökulmia ja menetelmiä nuorisoalan järjestöjen ennakointiin (Humanistinen ammattikorkeakoulu & Osaamiskeskus Kentauri)
Artikkeli julkaistu 31.5.2023