SOSTE oli 1.10. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2025. SOSTE ymmärtää tarpeen tasapainottaa julkista taloutta, mutta SOSTE on huolissaan hallituksen säästötoimenpiteiden vaikutuksista hyvinvointiin, terveyteen ja talouskasvuun.
Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset on peruttava
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tunnistettu hyvin ja järjestöjen apuun luotetaan monessa kohtaa. Tästä huolimatta hallitus esittää massiivisia leikkauksia sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Ensi vuonna valtionavustuksia esitetään leikattavan peräti viidennes (80 milj. €) ja hallituskauden loppuun mennessä yhteensä kolmannes (130 milj. €).
Näin rajut leikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen kykyä tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea heikoimpien ja sairaimpien hyväksi. Tämä kasvattaa puolestaan sote-sektorin menopaineita ja vaikuttaa kielteisesti taloudelliseen kehitykseen hyvinvoinnin ja terveyden heikentyessä. Siksi SOSTE esittää, että valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset on peruttava tai niitä on vähintäänkin kohtuullistettava.
Sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvat heikennykset vievät Suomea väärään suuntaan
SOSTE on huolissaan sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvista vaikutuksista kaikkein heikko-osaisimmille. Hallitus on toteuttanut mittavia etuuksiin kohdistuvia leikkauksia vuonna 2024, ja vuodelle 2025 niitä on suunniteltu lisää muun muassa asumistukiin, työttömyysturvaan, kuntoutusrahaan ja sairauspäivärahaan. SOSTE näkee, että jo tehtyjen suurten leikkausten päälle on kohtuutonta tehdä lisäleikkauksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön 23.9. julkaisema sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi osoittaa, että vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena koko väestön suhteellinen pienituloisuusaste kasvaa 1,7 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 100 000 uutta köyhää. Sen sijaan perustoimeentulotuen etuusmenojen arvioidaan kasvavan laskennallisesti runsaat 30 prosenttia muihin etuuksiin kohdistuvien leikkauksien vuoksi. Tämä on vastoin hallituksen omaa tavoitetta puolittaa toimeentulotuen saajien määrä.
Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Heistä kolmasosan on oltava lapsia. Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset vievät kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Perheiden köyhyyttä lisäämällä heikennetään myös lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia ja lisätään julkisen talouden kuluja tulevaisuudessa.
Asiakasmaksujen korottaminen ja hoitotakuun pidentäminen on peruttava
SOSTE katsoo, että asiakasmaksujen korotukset ovat kohtuuttomat pienituloisten kannalta. Julkisia terveyspalveluja tarvitsevat ja käyttävät eniten pienituloiset ja paljon sairastavat ihmiset, joten 150 miljoonan euron lasku lankeaa suurelta osin heidän maksettavakseen. Päätös korottaa asiakasmaksuja heikentää pienituloisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Tilanne on jo valmiiksi vakava, sillä vuonna 2023 ulosottoon päätyi lähes 415 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksua. Ongelmat käyvät ilmi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä potilasjärjestöjen toteuttamista selvityksistä.
Lisäksi SOSTE esittää, että hoitotakuun seitsemän päivän tavoitteesta tulisi edelleen pitää kiinni. Pidempi hoitotakuu lisäisi sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä, joilla on merkittäviä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia haittavaikutuksia. Myös Kela-korvauksiin varatut rahat tulisi suunnata hyvinvointialueiden rahoitukseen ja sitä kautta julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Kelan tuoreen selvityksen mukaan suuremmat korvausmenot eivät lisänneet yksityislääkäripalveluiden käyttöä merkittävästi.
Menoleikkaukset heikentävät talouskasvua
Suomi on tällä hetkellä hyvin heikossa suhdannetilanteessa. Talous supistui 1,2 prosenttia viime vuonna ja uhkaa supistua 0,2 prosenttia tänä vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan elokuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 30 100:lla ja avointen työpaikkojen määrä väheni 25 600:lla vuodentakaisesta. Lisäksi euroalueen ostopäällikköindeksi ennustaa, että erityisesti yksityisen teollisuussektorin heikko kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa.
Nykytilanteessa sopeutustoimenpiteet pitkittävät matalasuhdanteen kestoa ja aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä myös pitkällä aikavälillä. Tutkimusnäytön perusteella on todennäköistä, että nyt toteutetut menoleikkaukset supistavat bruttokansantuotteen kokoa kaksin kerroin. Tämä tarkoittaisi, että Suomen talous ei kasva ensi vuonnakaan. Leikkausten sijaan nyt olisi järkevämpää harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa lisäämällä esimerkiksi pienituloisten kotitalouksien tuloja ja kulutusta, mikä vähentäisi myös julkista velkaantumista talouskasvun käynnistyessä.
