SOSTE antoi 7.10. kirjallisen lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaostolle koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2025. Ensi vuonna vastuu useiden palveluiden järjestämisestä siirtyy kuntien vastuulle. Muutosten keskellä SOSTE korostaa tarvetta taata työllistymistä ja kotoutumista edistävien palveluiden riittävyys. SOSTE on myös huolissaan hallituksen sopeutustoimenpiteiden vaikutuksista hyvinvointiin, terveyteen ja talouskasvuun.
Osa TE-palveluiden ja kotoutumisen järjestämisvastuusta siirtyy kunnille
Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille, ja uudistuksen yhteydessä kunnille siirtyy myös nykyistä laajempi vastuu työttömyysturvan rahoituksesta. Suomen työ- ja elinkeinopalveluihin kohdentamat menot per työtön työnhakija olivat vuonna 2022 noin kolme kertaa pienemmät kuin Ruotsissa, viisi kertaa pienemmät kuin Norjassa ja 13 kertaa pienemmät kuin Tanskassa. On syytä pohtia, olisiko työ- ja elinkeinopalveluihin investoitava Suomessa yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi on varmistettava, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden järjestäminen ei kärsi uudistuksen myötä.
Lisäksi vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja kotoutumisen alkuvaiheen palvelut kootaan uudeksi kunnan kotoutumisohjelmaksi. Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavia laskennallisia korvauksia pakolaisista ja tilapäistä suojelua saavista esitetään vähennettävän noin 26 prosentilla. SOSTE katsoo, että muutokset heikentävät kotoutumista edistävien palveluiden saatavuutta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkaukset on peruttava
Pääministeri Orpon hallitus esittää massiivisia leikkauksia sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Ensi vuonna järjestöjen valtionavustuksista leikataan viidennes ja hallituskauden loppuun mennessä kolmannes tämän vuoden tasosta. Rajut leikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen kykyä tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea heikoimpien ja sairaimpien hyväksi. Järjestöjen toiminnasta leikkaaminen tulee vääjäämättä näkymään julkisten sote-palveluiden tarpeen kasvuna – nyt tehtävä lyhytnäköinen säästö lisää kustannuksia myöhemmin.
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi painopistettä on siirrettävä järjestöjen perustyöhön eli monivuotisiin yleisavustuksiin. Lisäksi joillekin järjestöille ehdotettu lahjoitusvähennys on laajennettava kaikkiin järjestöihin, sillä kaikki järjestötoiminta on arvokasta ja tulee tarvitsemaan varainhankinnan vauhdittamista näinä vaikeina aikoina.
Sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä ja toimeentulotuen tarvetta
Sosiaali- ja terveysministeriön 23.9.2024 julkaisema sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi osoittaa, että vuosien 2024–2025 muutosten seurauksena koko väestön pienituloisuusaste kasvaa 1,7 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 100 000 uutta köyhää. SOSTE näkee, että jo tänä vuonna tehtyjen suurten leikkausten päälle on kohtuutonta tehdä uusia leikkauksia.
Vaikka tehtyjen leikkausten kaikkia vaikutuksia ei ole vielä ehditty havaita, jo nyt on nähtävissä, että tänä vuonna perustoimeentulotuen menot ovat kasvaneet, ruoka-avun tarve jatkaa kasvuaan, häätöjen määrä on kasvanut voimakkaasti ja ulosottoon on joutunut huomattavasti viime vuotta enemmän ihmisiä. Uudistukset myös lisäävät perustoimeentulotuen menoja 30 prosentilla, mikä on täysin vastoin hallituksen omaa tavoitetta puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi sosiaalisten ongelmien yleistyminen lisää korjaavien palvelujen tarvetta ja yhteiskunnan kuluja tulevaisuudessa.
Kansalaisten lakisääteiset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin on taattava
SOSTE katsoo, että asiakasmaksujen korotukset ovat kohtuuttomat pienituloisten kannalta. Julkisia terveyspalveluja tarvitsevat ja käyttävät eniten pienituloiset ja paljon sairastavat ihmiset, joten 150 miljoonan euron lasku lankeaa suurelta osin heidän maksettavakseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 34 prosenttia terveyspalvelujen käyttäjistä kertoo korkeiden maksujen estävän hoidon saantia jo tällä hetkellä. Korkeat maksut estävät ja viivyttävät hoitoon hakeutumista, mikä puolestaan lisää vaativampien ja kalliimpien hoitotoimenpiteiden tarvetta.
Lisäksi SOSTE esittää, että hoitotakuun seitsemän päivän tavoitteesta tulisi edelleen pitää kiinni ja Kela-korvauksiin varatut rahat tulisi suunnata julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tämä on perusteltua, koska pidempi hoitotakuu lisäisi sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä, ja Kela-korvausten korottaminen ei lyhennä hoitojonoja.
Matalasuhdanteeseen ajoittuvat leikkaukset heikentävät talouskasvua
Nykyisessä matalasuhdanteessa sopeutustoimenpiteet pitkittävät taantuman kestoa. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy uskottavaa näyttöä sen puolesta, että etenkin nykyisessä matalasuhdanteessa Suomen finanssipolitiikan kerroin sijaitsee välillä 1,5–2,0. Kun tätä kerrointa sovelletaan valtiovarainministeriön ennusteeseen, tulos on, että Suomen talous ei kasva ensi vuonnakaan.
Osa lyhyen aikavälin taloudellisista menetyksistä muuntuu pitkän aikavälin taloudellisiksi menetyksiksi hystereesin vuoksi. Hystereesi kuvaa taloudellisia prosesseja, jotka hidastavat shokkeihin reagoimista ja joiden vuoksi talous ei palaakaan taantumaa edeltäneeseen tilaansa. Tutkimuksissa Suomen hystereesikertoimen on arvioitu sijaitsevan välillä 0,5–0,6, mikä tarkoittaa, että 50–60 prosenttia lyhytaikaisista menetyksistä työllisyydessä ja bruttokansantuotteessa muuntuu pitkän aikavälin menetyksiksi.
Jotta Suomen talous voisi välttää kielteiset kerroinvaikutukset ja pitkän aikavälin taloudelliset menetykset, olisi järkevämpää harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa lisäämällä esimerkiksi pienituloisten kotitalouksien tuloja ja kulutusta.