SOSTE antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 8.5. lausunnon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. On ymmärrettävää, että on tarve tasapainottaa julkisen talouden rahoitusasemaa. Toisaalta SOSTE on huolissaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen säästötoimenpiteiden vaikutuksista ja kohdentumisesta.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Tästä huolimatta hallitusohjelmaan on kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin vuodelle 2027. Kehysriihessä tämä leikkaus kasvoi 30 miljoonalla eurolla ja aikaistui toteutettavaksi porrastettuna. Hallituskauden loppuun mennessä valtionavustuksia myönnetään tämän vuoden avustustasoon verrattuna 130 miljoonaa euroa vähemmän, mikä on kolmannes järjestöjen avustusten nykytasosta.
Rajut avustusleikkaukset heikentävät merkittävästi järjestöjen mahdollisuutta tarjota ennaltaehkäisevää työtä ja tukea heikoimpien hyväksi. Tämä on erityisen ongelmallista siksi, että leikkaukset sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja järjestöihin kohdistuvat pitkälti samoihin ihmisiin. Valtionavustusleikkaukset tulevat näkymään myös julkisten palvelujen tarpeen kasvuna, kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina.
Kehysriihessä hallitus päätti uusista säästötoimenpiteistä, joiden negatiiviset vaikutukset kumuloituvat pienituloisille ihmisille. SOSTEn arvion mukaan pelkästään viime vuonna päätetyt sosiaaliturvaleikkaukset tulevat lisäämään pienituloisten määrää 51 000 aikuisella ja 17 000 alaikäisellä vuoden 2024 aikana. Kehysriihessä päätetyillä lisäsäästötoimenpiteillä, kuten työttömyysturvaan ja koulutuksen rahoitukseen kohdistuvilla heikennyksillä, tulee todennäköisesti olemaan samansuuntaisia vaikutuksia.
Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on, että hyvinvointialueiden kustannusten kasvua hillitään. Julkisen talouden suunnitelmassa mainituista hyvinvointialueiden tehtävänmuutoksista osa on kuitenkin sellaisia, että ne eivät todennäköisesti tule vähentämään menoja pitkällä aikavälillä.
Sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaus osuu heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin, iäkkäisiin, vammaisiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviin. Lisäksi suunnitelmassa asiakasmaksuja ollaan korottamassa yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Asiakasmaksuja maksavat eniten pienituloiset ja paljon sairastavat, minkä vuoksi niiden korottaminen oikeudenmukaisella tavalla on lähes mahdotonta.
Kehysriihessä pääministeri Orpon hallituksen merkittävin veropoliittinen päätös oli kiristää arvonlisäverotusta (ALV). SOSTE on arvioinut, että ALV-korotukset lisäävät eniten pienituloisimman tuloviidenneksen ja vähiten suurituloisimman tuloviidenneksen verotaakkaa. Työttömien verotaakka kasvaa selvästi eniten, ja yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden verotaakat kasvavat vähiten. Pienituloisten tilanne heikkenee kaksin kerroin muiden säästötoimenpiteiden seurauksena.
Valtiovarainministeriö on ennustanut, että Suomen talous ei kasva vuonna 2024, koska hintojen ja korkojen nousu on heikentänyt kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja. Tällaisessa tilanteessa olisi järkevintä harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa, mutta hallituksen säästötoimenpiteet ja veronkorotukset vaikuttavat talouteen myötäsyklisesti. Lisääntyvä pienituloisuus ja ALV-korotukset heikentävät ennestään heikosti kehittynyttä ostovoimaa, mikä pitkittää taantuman kestoa.
