Hallitus linjasi kevään 2024 kehysriihessä, että lahjoitusten verovähennysoikeus laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. HEVE-selvityshanke (VN/26808/2023) järjesti asiasta kuulemisen 11.12.2024, jossa SOSTE oli mukana.
Asia on kannatettava, mutta kehysriihen kirjaus eriarvoistava ja vaikeasti toteutettava
SOSTE kannattaa yhdistyksille ja säätiöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista yksilö- ja yhteisöverotuksessa. Verovähennys on hyvä edistysaskel varainhankinnan tukemisessa. Sen sijaan SOSTE ei kannata kehysriihessä esitettyä lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen tapaa, koska se rajaa tietyt toimialat lahjoitusvähennysten ulkopuolelle.
SOSTE korostaa, verovähennyksen toteutuminen kehysriihen päätöksen mukaisesti asettaisi järjestöt huomattavan eriarvoiseen asemaan ja olisi lisäksi vaikeasti tulkittava ja rajattava. Monet sote-järjestöt tekevät tärkeää työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi, vaikka näitä ei ole luokiteltu nuoriso- tai lapsijärjestöiksi. Esimerkiksi potilasjärjestöillä on tarjolla tietoa ja tukea usein koko perheelle lapsen tai vanhemman sairastuessa. Järjestöt ovat usein myös monialaisia, mikä hankaloittaa luokittelua myös käytännössä.
On myös vaikea nähdä perusteita, miksi esimerkiksi ikäihmisten, mielenterveyskuntoutujien tai vakavasti sairaiden parissa tehtävä järjestötyö ei olisi lahjoitusvähennyksen arvoista työtä.
Valtionavustuksia leikataan rajusti – verovähennysoikeus ei ole hopealuoti tilanteen korjaamiseksi
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan tällä hallituskaudella rajusti, yli kolmanneksella vaalikauden loppuun mennessä. Hyvinvointialueilla, kunnissa ja eri yhteiskunnan sektoreilla terveyden ja hyvinvoinnin resurssit ovat vähentymässä montaa kautta. Myös muilta toimialoilta leikataan merkittävästi.
Senkin vuoksi olisi tärkeää, että lahjoitusvähennyksen kohteita ei keinotekoisesti lähdetä rajaamaan vaan kaikilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus varainhankintaan tämän instrumentin kautta. Keinotekoinen rajaus voi olla myös epäselvä lahjoittajalle.
SOSTE kuitenkin painottaa, että lahjoittamisen kulttuurille ei Suomessa ole pitkiä historiallisia juuria, eikä siten voida olettaa, että lahjoitusvaroin korvattaisiin järjestötoiminnalle tärkeät valtionavustukset.
Järjestöillä on hyvin erilaiset lähtökohdat kerätä yksityisrahoitusta ja jo nyt on nähtävissä kilpailua lahjoituksista. Pienet järjestöt, jotka toimivat lähinnä vapaaehtoisvoimin tai muutaman työntekijän voimin, ovat usein niin kuormitettuja, että menestyksekäs varainhankinta on niille käytännössä hyvin haastavaa. Koska julkisia avustuksia ei voi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, moni pieni järjestö jää lahjoitusten suhteen umpikujaan. Toisilla järjestöillä on puolestaan hyvin pitkät perinteet lahjoitusten keräämisestä.
Asiassa edettävä ripeästi ja järjestöjä kuullen
SOSTE pitää tärkeänä, että järjestöjä kuullaan laajasti ja moniäänisesti hallituksen esityksen valmistelun eri vaiheissa. Näin syntyy mahdollisimman kattava kuva varainhankinnan tämänhetkisistä esteistä ja haasteista, mutta toisaalta myös mahdollisuuksista.
On myös tärkeää, että lahjoitusvähennyksen liittyvä hallinnollinen taakka olisi sekä lahjoittajalle ja lahjoituksen saajalle mahdollisimman kevyt ja selkeä.
Lisätietoja: pääsihteeri Vertti Kiukas, vertti.kiukas@soste.fi, p. 040 592 4287
