Hallituksen esityksessä laista hyvinvointialueiden rahoituksesta muutettaisiin niin, että hyvinvointialueiden alempia asiakasmaksuja ei kompensoida valtion rahoituksessa. Siten on oletettavaa, että hyvinvointialueet perivät korkeimmat asiakasmaksut. SOSTE arvioi, että esitys heikentäisi entisestään hyvinvointialueiden autonomiaa ja mahdollisuuksia päättää asiakas- ja käyttömaksuista. Hyvinvointialueiden kamppaillessa talousvaikeuksiensa kanssa ei ole realistista odottaa, että hyvinvointialueet päättäisivät alentaa tai jättää perimättä pienituloisilta terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja ilman lakisääteistä velvoitetta tai taloudellisia kannustamia, vaan maksut asetteisiin asetuksen sallimalle korkeimmalle tasolle.
Jo aiemmin tänä syksynä tehty hallituksen esitys korottaa perusterveydenhuollon maksuja pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja pääsääntöisesti 45 prosentilla vuoden 2025 alussa on kohtuuton. Asiakasmaksuja maksavat eniten pienituloiset ja paljon sairastavat, joten 150 miljoonan euron lasku lankeaa suurelta osin heidän maksettavakseen.
Hyvinvointialueiden rahoituksen vähentäminen ja asiakasmaksujen korotukset uhkaavat lisätä entisestäänkin eriarvoisuutta ja eri väestöryhmien välisiä terveyseroja
Lisäksi esityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistusta muutettaisiin rahoitusmallin kannustavuuden lisäämiseksi siten, että hyvinvointialueilla olisi jälkikäteistarkistuksessa omavastuuosuus, jolta osin toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotusta ei otettaisi rahoituksessa huomioon. Esityksen mukaan vuonna 2029 rahoituksen jälkikäteistarkistuksessa otettaisiin huomioon enää 70 prosenttia kustannuksista. Kun hyvinvointialueiden rahoitus koostuu pelkästään valtion rahoituksesta ja asiakasmaksuista, tarkoittaa omavastuun kasvattaminen käytännössä säästöjä, sopeutusta ja leikkauksia.
Suomessa käytetään tilastojen mukaan jo nyt vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin muissa Pohjoismaissa. SOSTE esittääkin vakavan huolensa, miten ihmisten lakisääteiset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuvat jatkossa. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, minkä toteutumisesta vastaa viime kädessä valtio. Edellä esitetyillä perusteluilla SOSTE ei kannata hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
