SOSTE ei kannata jälkihuollon ikärajan alentamista kahdella vuodella 23 ikävuoteen. Vuoden 2020 alussa voimaan tulleen jälkihuollon ikärajan noston jälkeen ei ole vielä julkaistu selvityksiä tai tutkimuksia sen vaikutuksista nuorten tilanteeseen ja palvelutarpeeseen.
Hallituksen esityksen mukaan jälkihuollon päättyessä 23 ikävuoden jälkeen nuorta voidaan tarvittaessa tukea aikuissosiaalityön puolella. SOSTE on huolissaan siitä, miten resurssit ja osaaminen riittävät nuorten tukemiseksi jo muutoinkin kuormittuneessa aikuissosiaalityössä. Jälkihuoltonuoren tukemisessa korostuvat mahdollisimman kiinteät ihmissuhteet, jotka luovat ennustettavuutta ja luottamusta, minkä pitkäjänteinen, tarvittaessa riittävän pitkä jälkihuolto mahdollistaa. Aikuissosiaalityön palveluihin siirtyminen tietäisi uutta ihmissuhdetta ja luottamuksen rakentamista, riskin palveluiden heikkenemiselle ja sitä kautta mahdollisuuden pudota palveluista ja siten riskin syrjäytyä.
Erittäin haavoittuvaan ihmisryhmään kohdistuvilla ja hätiköidysti tehdyillä muutoksilla voi olla kauaskantoisia inhimillisiä ja taloudellisia negatiivisia seurauksia.
SOSTE näkee, että jälkihuollon ikärajan tarkastelun tulee olla osana hallitusohjelmaan kirjattua lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Uudistuksen kehittämistyön toteuttaminen ja resursointi tulee toteutua niin, että säästösyistä ei nyt hätiköidysti heikennetä jälkihuoltonuorten tilannetta ikärajaa alentamalla. Pohjalle tulee tehdä huolellista rakenteellista ja sisällöllistä vaikuttavuuteen perustuvaa laadullista kehittämistä. Tavoitteena tulee olla, että jälkihuollon toimenpiteet kohdentuvat kunkin nuoren kohdalla oikein, vaikuttavasti ja riittävän pitkäkestoisesti.