Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Käytännön päätöksillä hallitus toimii osin näitä tavoitteita vastaan, SOSTE toteaa lausunnossaan luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi, demokratiaohjelma.
SOSTEn jäsenjärjestöt edustavat monia ihmisryhmiä, joiden osallisuus laajemmin, ja äänestysaktiivisuus ovat muita ryhmiä vähäisempiä. SOSTE kommentoi ohjelmaluonnosta tästä näkökulmasta.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä.
Ohjelmaluonnoksen keskeinen ongelma on se, että yhteiskunnassa monet kehityskulut ja hallituksen muu politiikka vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan kuin se, mihin demokratiaohjelmalla pyritään. Näitä tekijöitä ei kuitenkaan huomioida demokratian ja osallisuuden edistämisen esteinä. Ohjelmaluonnos jää irralliseksi saarekkeeksi siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Osallistumisen lisääminen edellyttää puuttumista eriarvoisuuteen
Osallistuminen ja äänestysaktiivisuus eriytyvät esimerkiksi sosioekonomisen aseman, kielen, sukupuolen, terveydentilan ja yksinäisyyden mukaan. Ne ovat systemaattisesti vinoutuneita. Osallistuminen periytyy tai eriytyy jo varhaisesta iästä lähtien. Myös alueelliset erot ihmisten kokemissa vaikutusmahdollisuuksissa ja luottamuksessa ovat kasvaneet.
Euroopan neuvosto on tiivistänyt sen, mitä osallistumisen edistämiseksi vaaditaan. Samalla se tulee tiivistäneeksi, miksi yhdellä periaatepäätöksellä ei saada aikaan tarvittavia muutoksia, jos yhteiskuntaa muutoin viedään toiseen suuntaan.
Neuvosto toteaa, että kansalaisilla pitää olla osaamista, jotta he voivat olla osa demokratiakulttuuria, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös institutionaalisia rakenteita. Lisäksi kaikkien kansalaisten demokraattinen osallistuminen edellyttää toimia, joilla puututaan eriarvoisuuteen ja rakenteelliseen huono-osaisuuteen. Jos näitä ei tehdä, huono-osaisiin ryhmiin kuuluvat syrjäytyvät demokraattisista prosesseista, olipa heidän demokratiaosaamisensa kuinka hyvää tahansa.
Monin selvityksin on todettu, että esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset osuvat jo ennen niitä heikoimmassa asemassa olleisiin ryhmiin. Kotoutumista ja maahantuloa koskeva lainsäädäntö sekä maahanmuuttoa koskeva keskustelu ja asenneilmapiiri, heikentävät maahanmuuttotaustaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista.
Järjestöleikkaukset heikentävät osallisuutta ja demokratiaa
Kun osallisuutta halutaan edistää, erityistä huomiota pitää kiinnittää heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, joille osallistuminen yhteiskuntaan on kaikkein kaukaisinta. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on suuri merkitys näiden ihmisryhmien tavoittamisessa. Järjestöt ovat keskeinen toimija vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten osallisuuden edistämisessä ja heidän näkökulmiensa tuomisessa julkiseen keskusteluun, lainvalmisteluun ja päätöksentekoon.
Demokratiapolitiikassa on korostettu, että aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Järjestöjen rahoitusleikkaukset kuitenkin heikentävät niiden mahdollisuuksia edistää osallisuutta ja demokratiaa. Leikkausten merkityksiä ei ohjelmassa arvioida.
Demokratian tilassa on puutteita ja huolenaiheita. Niistä useammassa, kuten ihmisiin ja vaaleihin vaikuttamisessa mis- ja disinformaation keinoin tai osallistumisen eriarvoistumisessa, mennään edelleen huonompaan suuntaan ilman vaikuttavia toimia. Demokratian heikkeneminen heikentää myös sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Tilanteen vakavuuteen nähden ohjelmaluonnoksen anti on riittämätön.
