Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kansalaisyhteiskuntaan kohdistamat valtavat julkisten avustusten leikkaukset tarkoittavat vääjäämättä sitä, että monet ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tuotetut järjestötoiminnot joudutaan lopettamaan. Toimintojen päättymisen vaikutuksia SOSTE on selvittänyt muun muassa toukokuun kyselyllään, jonka tuloksiin voi tutustua SOSTEn sivuilla.
Toimintojen supistuminen johtaa todennäköisesti myös suomalaisen yhdistyskentän supistumiseen: yhdistyksiä joudutaan purkamaan ja ajamaan konkurssimenettelyihin, kun taloudellisia toimintaedellytyksiä ei enää ole.
Niissäkin yhdistyksissä, joissa toiminta jatkuu, on tarkoin mietittävä, voitaisiinko niukat ja yhä niukkenevat resurssit jollain keinolla käyttää tehokkaammin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. Yksittäisellä julkisten avustusten varassa toimivalla yhdistyksellä on harvemmin tällaisia keinoja käytössään, sillä avustuslainsäädäntö ja avustuksia myöntävät viranomaiset ovat kyllä aina edellyttäneet yhdistyksiltä varsin kustannustehokasta toimintaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi resurssien keskittämiseen saattaa silloin jäädä resurssien yhdistäminen jonkin toisen organisaation kanssa.
Resurssien yhdistäminen
Resurssien yhdistämistä voidaan tehdä yksittäisten toimintojen tasolla. Esimerkiksi toimitilakustannusten karsiminen saattaa olla mahdollista ottamalla tiloja yhteiskäyttöön toisen tai toisten yhdistysten kanssa. Esimerkiksi SOSTEn henkilöstö työskenteli vielä ennen koronapandemiaa kahdessa kerroksessa kolmessa erillisessä avotilassa, jossa jokaisella työntekijällä oli oma työpiste. Pandemian aikana kolmesta avokonttorista siirryttiin kahteen, jossa omia työpisteitä ei ole. Siten kykenimme luovuttamaan yhden ison avokonttoritilan muiden järjestöjen käyttöön.
Vastaavanlainen resurssien yhdistäminen saattaa olla mahdollista erilaisten yhdistysten toiminnan kannalta välttämättömien tukipalvelujen, kuten kirjanpidon, henkilöstöhallinnon tai viestinnän osalta. Eri liitoissa resursseja on jo vanhastaan yhdistetty, ja toimintojen keskittäminen nähdään usein liittorakenteen yhdeksi keskeisimmäksi tarkoitukseksikin. Esimerkiksi SOSTEn asiantuntijoiden työn tarkoituksena on suoraan tai ainakin välillisesti palvella kaikkia noin 250 jäsenyhteisöämme. Joillain liitoilla on omistuksessaan myös tytäryhtiöitä, jotka voivat tarjota liiton jäsenille esimerkiksi kirjanpitopalveluja.
Yhdistysten yhdistäminen
Yksittäisten resurssien yhdistäminen ei välttämättä ole kaikille yhdistyksille toimiva tai riittävä ratkaisu toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Harkittavaksi voi silloin tulla se, että yhdistetäänkin itse yhdistykset. Kaksi tai useampi yhdistys, jotka toteuttavat samaa tai samankaltaista aatteellista tarkoitusta, saattavat toteuttaa kyseistä tarkoitusta tehokkaammin yhtenä yhdistyksenä, jolla on yhteinen jäsenistö, yhteiset säännöt, yhteinen hallinto- ja johtamisrakenne sekä yhteinen talous.
Oikeushenkilöiden yhdistymiset ja sulautumiset eli fuusiot ovat siis täysin mahdollisia yhdistyksillekin. Yhdistyslaki vain ei pidä sisällään erillistä sulautumissääntelyä, minkä vuoksi yhdistysten fuusioista usein koetaan luontevimmaksi käyttää termiä yhdistyminen tai yhdistäminen. Koska erillistä sääntelyä ei ole, tulee yhdistysten yhdistymiset toteuttaa muita yhdistysoikeudellisia ja sopimusoikeudellisia säännöksiä soveltaen.
Yhdistymisprosessista ja siinä huomioitavasta juridiikasta sekä monista muista yhdistymisessä huomioon otettavista asioista järjestöt ovat tuottaneet hyviä oppaita, esimerkiksi Sikke Leinikin ja Päivi Lohi-Aallon TJS-opintokeskukselle kirjoittaman Yhdistysten yhdistäminen -oppaan (pdf). Yhdistymistä suunnittelevien yhdistysten kannattaa tutustua myös Yhdistymissopimukseen (pdf), joka vuonna 2011 solmittiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n ja Terveyden edistämisen keskus ry:n välillä. Tämä sopimus oli taustalla, kun näiden kolmen liiton fuusion myötä perustettiin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
Juristin viesti yhdistymistä harkitseville
Näin juristina viestini yhdistymistä harkitseville yhdistyksille on, että fuusiossa keskittymistä ei kannata liikaa suunnata juridiikkaan. Juridisessa mielessä yhdistysten fuusioiminen ei yleensä ole kovin monimutkainen prosessi, fuusiot ovat useimmiten toteutettavissa hyvinkin suoraviivaisesti. Toki varsinkin omaisuuden siirtoihin saattaa joskus liittyä erityiskysymyksiä, jotka vaativat erityistä selvittämistä esimerkiksi arvopaperien tai kiinteistöjen varainsiirtoveron osalta.
Ennen kaikkea yhdistymiset on ymmärrettävä järjestöpoliittisiksi operaatioiksi, jossa alkuvaiheessa keskeisintä on yhdistymisen tavoitteiden kirkastaminen sekä sen varmistaminen, että yhdistyminen toteutuessaan myös palvelee sille asetettuja tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että yhdistyvissä yhdistyksissä toimivat ihmiset ja ennen kaikkea niiden jäsenet pystytään keräämään näiden tavoitteiden taakse.
SOSTEn lakimiehet vastaavat verkkosivujemme Kuukauden kysymys -palstalla kerran kuukaudessa ajankohtaisiin järjestökentän kysymyksiin.