Digipalvelulaki perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin
Digipalvelulaki eli laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019. Se perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin eli direktiiviin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilipalvelujen saavutettavuudesta (EU) 2016/2102. Saavutettavuusdirektiivi puolestaan pohjautuu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka Suomikin on ratifioinut.
Saavutettavuuden voidaan sanoa tarkoittavan esteetöntä liikkumista ja toimintaa digitaalisessa maailmassa. Digipalvelulailla tähdätään siihen, että kaikilla ihmisillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää verkkosivustoja ja mobiilipalveluja.
Digipalvelulaki sisältää saavutettavuusdirektiivistä tulevat vaatimukset sekä kansallista sääntelyä digitaalisten palvelujen tarjoamiseen. Laki on siis soveltamisalaltaan direktiiviä laajempi, mutta sekään ei kata saavutettavuutta täydellisesti.
Digipalvelulaki koskee myös järjestöjä
Digipalvelulaki on jo osa monien järjestöjen arkea. Järjestö voi kuulua digipalvelulain soveltamisalaan kolmella tavalla:
- Hoitamalla julkista hallintotehtävää, jolloin se rinnastetaan lain 2 §:n mukaan tältä osin viranomaiseen. Tällaisia julkisia hallintotehtäviä voivat olla esimerkiksi julkisen hallinnon lukuun tuotettujen sote-palvelujen yhteydessä tarjotut digitaaliset palvelut, kuten ajanvarauspalvelu ja omien tietojen katselupalvelu.
- Saamalla verkko- tai mobiilipalvelujensa kehittämiseen tai tarjoamiseen digipalvelulain mukaiselta viranomaiselta avustusta, joka kattaa yli puolet kustannuksista. Tällöin digipalvelulakia sovelletaan kyseiseen palveluun tai palveluihin.
- Täyttämällä julkisoikeudellisen laitoksen kriteerit. Jos kriteerit täyttyvät, järjestön pitää soveltaa digipalvelulakia verkko- ja mobiilipalveluihinsa riippumatta siitä, mistä varoista ne rahoitetaan. Digipalvelulain 2 §:n mukaan julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja
- jota rahoittaa pääasiallisesti viranomainen tai
- jonka johto on viranomaisen valvonnan alainen tai
- jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä viranomainen nimeää yli puolet.
Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset
Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten toiminnallisuudet ja sisällöt tulee tehdä sellaisiksi, että kaikki pystyvät niitä käyttämään mahdollisista aisti- tai toimintarajoitteista riippumatta. Sivustojen tulee toimia erilaisilla laitteilla, apuvälineillä ja ohjaintavoilla. Käytön tulee olla helppoa ja sisältöjen ymmärrettäviä.
Teknisesti palvelujen tulee täyttää kansainvälisen WCAG 2.1 ohjeistuksen A- ja AA-tason vaatimukset. Sisältöjen ymmärrettävyys on vaikeammin määriteltävissä, ja siksi sille ei ole vastaavaa kriteeristöä. Ymmärrettävyyden toteutuminen jää siten pitkälti palvelun tarjoajan ja käyttäjien arvioitavaksi.
Saavutettavuusseloste
Digitaalisen palvelun tarjoajan on ylläpidettävä verkkosivustollaan saavutettavuusselostetta, jonka tulee sisältää sähköinen yhteystieto palautteen antamista varten. Laki sisältää myös määräykset siitä, miten palautteisiin on reagoitava.
Saavutettavuusselosteessa on myös kerrottava, mitkä osat sivustossa eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut sille. Siinä on myös annettava ohjeet palvelun saamiseen tarvittaessa vaihtoehtoisella tavalla sekä linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön. Seloste on tehtävä EU:n komission mallin mukaiseksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivuilta löytyy työkalu selosteen laatimisen helpottamiseksi.
Poikkeaminen saavutettavuusvaatimuksista
Saavutettavuudesta voidaan joskus poiketa sillä perusteella, että se aiheuttaisi palvelun tarjoajalle kohtuuttoman rasitteen. Poikkeama ei voi koskea koko palvelua vaan ainoastaan palvelun osaa. Sen tulee perustua ennakkoon tehtyyn saavutettavuusarvioon ja se voi olla voimassa vain rajoitetun ajan. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.
Digipalvelulakia on täydennetty esteettömyysdirektiivin vaatimuksilla
Myös esteettömyysdirektiivi eli direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EU) 2019/882, edistää YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa. Esteettömyydellä viitataan yleensä esteettömään liikkumiseen ja toimintaan fyysisessä ympäristössä, kuten rakennuksissa ja rakennetussa ympäristössä.
Digitaalisten palvelujen saavutettavuussääntely on kuitenkin läheisessä suhteessa esteettömyyssääntelyyn ja usein ne muodostavat kokonaisuuden, joilla edistetään erilaisten ihmisten mahdollisuuksia käyttää erilaisia palveluja. Tarkoituksenmukaisuussyistä esteettömyysdirektiivin vaatimuksia on nyt tuotu digipalvelulakiin siltä osin, kun kyseessä olevat palvelut voidaan katsoa digitaalisiksi palveluiksi.
Palveluautomaation käyttöä koskeva sääntely
Digipalvelulakiin on lisätty viranomaisiin kohdistuvaa sääntelyä koskien palveluautomaation käyttöä neuvonnassa. Tätä sääntelyä sovelletaan myös muuhun toimijaan siltä osin kuin se hoitaa julkista hallintotehtävää.
Uuden sääntelyn mukaan viranomainen voi antaa hallinnon asiakkaalle neuvontaa käyttämällä digitaalisessa palvelussa palveluautomaatiota, joka perustuu reaaliaikaiseen viestien vaihtoon palvelun käyttäjän ja viranomaisen palveluautomaation välillä, jos:
- neuvonnassa ei tuoteta viranomaisen ratkaisua;
- viranomainen on ennalta varmistanut palveluautomaatiossa tuotettavan neuvonnan tietosisällön asianmukaisuuden;
- viranomainen on ennalta varmistanut, että palveluautomaatio täyttää hyvän kielenkäytön vaatimuksen;
- käyttäjälle kerrotaan, että hän vaihtaa viestejä palveluautomaation kanssa;
- käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus ottaa yhteys viranomaisessa toimivaan luonnolliseen henkilöön asioinnin jatkamiseksi;
- käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus tallentaa palveluautomaation kanssa käyty viestien vaihto.
Viranomaisen on seurattava palveluautomaatiolla annettavan neuvonnan laatua ja muuta sen asianmukaisuutta. Viranomaisen on nimettävä seurannasta vastaava henkilö, jonka tehtävänä on myös huolehtia laaduntarkkailun toteuttamisesta.
Digipalvelulakiin lisätyt uudet palvelut
Digipalvelulakiin on lisätty joitakin uusia palveluja ja lisävaatimuksia tietyille digitaalisille palveluille. Samalla digipalvelulain soveltamisala laajenee koskemaan useampia yksityisen sektorin toimijoita, koska lakia sovelletaan nyt lisättyihin palveluihin riippumatta siitä tarjoaako niitä julkisen vai yksityisen sektorin toimija. Mikroyritykset jäävät kuitenkin näitä palveluja koskevan sääntelyn ulkopuolelle. Mikroyrityksiä ovat toimijat, joilla on alle 10 työntekijää ja jonka vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma on alle kaksi miljoonaa euroa.
Digipalvelulain piiriin tulevat seuraavat kuluttajille tarkoitetut palvelut (jäljempänä ”uudet palvelut”):
- verkkokaupat, joissa kuluttaja voi ostaa tuotteita tai palveluja
- sähkökirjat sekä niiden lukemiseen ja käyttämiseen tarkoitetut verkkosivustot ja mobiilisovellukset
- henkilöliikennepalvelujen osana kuluttajalle tarjottavat digitaaliset palvelut (esim. verkkosivustot, mobiilisovellukset, matkalippupalvelut, reittioppaat, liikenne- ja häiriötiedotteet)
- audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavat palvelut (esim. Yle Areena, MTV Katsomo ja Netflix)
- viestintäpalvelut (esim. Whatsapp, Skype ja Messenger)
- kuluttajien pankkipalvelut entistä laajemmin
Näille palveluille on asetettu digipalvelulain yleisten saavuttetavuusvaatimusten lisäksi erityisiä saavutettavuusvaatimuksia. Digipalvelulain lisäksi palvelukohtaisista lisävaatimuksista on säädetty erikseen valtioneuvoston asetuksessa eräiden digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimuksista.
Asetuksen mukaan esimerkiksi verkkokaupassa on annettava tietoa tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jos kyseisistä tuotteista ja palveluista vastuussa oleva talouden toimija, yleensä valmistaja tai maahantuoja, on toimittanut nämä tiedot verkkokaupan pitäjälle. Sähkökirjoille puolestaan on säädetty niiden lukemiseen ja käsittelyyn vaikuttavia lisävaatimuksia. Näistä ja muiden palvelujen lisävaatimuksista löytyy tarkempia tietoja digipalvelulaista (10 c §), mainitusta asetuksesta sekä Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen verkkosivuilta.
Poikkeaminen uusien palvelujen saavutettavuusvaatimuksista
Palveluntarjoaja voi poiketa uusien palvelujen saavutettavuusvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen lisäksi myös, jos se pystyy saavutettavuusarvioinnin perusteella osoittamaan, että vaatimusten noudattaminen muuttaisi palvelun perusluonnetta perustavanlaatuisesti. Jos yhden saavutettavuusvaatimuksen soveltaminen johtaisi palvelun perustavanlaatuiseen muutokseen, muita saavutettavuusvaatimuksia on kuitenkin noudatettava siltä osin kuin ne eivät aiheuta tällaista muutosta.
Kohtuuttoman rasitteen arvioimiseksi uusiin palveluihin sovelletaan aiemman sääntelyn ohella seuraavia täsmennettyjä arviointiperusteita:
- saavutettavuusvaatimusten noudattamisen kustannukset suhteessa toiminta- ja pääomakustannuksiin
- saavutettavuusvaatimusten noudattamisen nettokustannukset suhteessa nettoliikevaihtoon ja
- kustannus-hyötyarvio, jossa on otettava erityisesti huomioon vammaisten ihmisten tarpeet käyttää palvelua.
Näitä perusteita on kuvattu tarkemmin esteettömyysdirektiivin liitteessä VI.
Palveluntarjoaja ei voi poiketa uusien palvelujen saavutettavuusvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen perusteella, jos se saa saavutettavuuden parantamiseen rahoitusta omiin varoihinsa kuulumattomista julkisista tai yksityisistä lähteistä.
Jos palveluntarjoaja poikkeaa saavutettavuusvaatimuksista, sen on ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Poikkeamisen perusteena oleva arvio on dokumentoitava ja toimitettava valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Arvio on säilytettävä viisi vuotta.
Kohtuutonta rasitetta koskeva arvio on tehtävä uudelleen, jos valvontaviranomainen sitä pyytää, palvelun sisältöä muutetaan tai vähintään viiden vuoden välein.
Uusia palveluja koskeva saavutettavuusseloste ja saavutettavuuspuutteista ilmoittaminen
Palveluntarjoajan on julkaistava saavutettavuusselosteella aiemmin säädetyn lisäksi yleinen kuvaus palvelusta sekä selvitys siitä, miten se täyttää esteettömyysdirektiivissä säädetyt lisävaatimukset. Jos palvelu ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, palveluntarjoajan on ilmoitettava puutteista ja korjaavista toimenpiteistä valvontaviranomaiselle.
Siirtymäaika ja valvonta
Digipalvelulain muutokset tulivat voimaan 1.2.2023. Uusia palveluja koskevia säännöksiä tulee noudattaa ja niiden noudattamista valvotaan 28.6.2025 alkaen. Kuitenkin palvelusopimukset, jotka ovat voimassa ennen 28.6.2025 saavat olla voimassa viisi vuotta siitä, kun ne on solmittu. Uutta sääntelyä ei sovelleta sellaisiin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisältöihin, jotka on arkistoitu ennen 28 päivää kesäkuuta 2025 eikä sellaiseen valmiiksi tallennettuun aikasidonnaiseen mediaan, joka on julkaistu ennen 28 päivää kesäkuuta 2025. Digipalvelulain soveltamista valvoo ja ohjaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
lisätietoja: saavutettavuusvaatimukset.fi
SOSTEn lakimiehet vastaavat verkkosivujen Kuukauden kysymys -palstalla kerran kuukaudessa ajankohtaisiin järjestökentän kysymyksiin.