Pirkanmaan hyvinvointialue

SOSTEn jäsenjärjestöjen ehdokkaat Pirkanmaan hyvinvointialueella

• Anita Dufholm, yksikönjohtaja Fontanan Klubitalossa, RKP
  ”Ihminen ensin – lähellä, yhdessä”
• Olga Haapa-aho, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n toiminnanjohtaja, Vihreät
  ”Järjestöjen asiantuntijuutta tulisi hyödyntää palveluiden, kuten hoitopolkujen, suunnittelussa”
• Riitta Haapala, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen, Kristillisdemokraatit
• Sari Hellsten, sosiaalityöntekijä, Huimaus- ja Meniere-liitto ry:n jäsen, Kokoomus
  ”Tietoa, apua ja vertaistukea tarjoavien järjestöjen rooli tulee huomioida paremmin hyvinvointialueiden rinnalla toimijoina ja rahoituksessa.”
• Lotta Hamari, kansanedustaja, Diabetesliiton hallituksen jäsen, SDP
  ”Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyörakenteita pitää kehittää. Järjestöjen osaaminen pitää saada täysimääräisesti käyttöön.”
• Jaana Heinänen, lähihoitaja, Suomen Reumaliitto ry:n jäsen, SDP
• Satu Hintikka, YTM sosiaalipsykologi, Setlementti Tampere ry:n väkivaltatyön johtaja, Vihreät
  ”Sosiaali- ja mielenterveyspalvelujen saatavuus sekä järjestöjen aseman vahvistaminen hyvinvoinnin tuottajina.”
• Tuila Jaatinen, opettaja, Setlementti Tampereen hallituksen jäsen, SDP
  ”Järjestöjen rahoituksen säilyttäminen.”
• Hanna Kairimo, sairaanhoitaja, Suomen Reumaliitto ry:n jäsen, SDP
• Janika Lanne, Suomen Kuurosokeat ry:n talous- ja hallintopäällikkö, SDP
• Katja Metsävainio, myynti- ja markkinointiassistentti, Tampereen kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja, Suomen reumaliiton hallituksen jäsen, Vasemmisto
• Anne Tuomanen, yksikönjohtaja Näsinkulman Klubitalo, Vihreät
  ”Lupaan puolustaa laadukkaita ja yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulutusta ja työelämäosallisuutta.”
• Jessica Tuovinen, assistentti Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä, Vasemmistoliitto

Pirkanmaan hyvinvointialueella toimivista yhdistyksistä ja säätiöistä järjestöjä on 715 ja säätiöitä 49.

Sote-järjestöjen toiminta hyvinvointialueella koskettaa lukuisia ihmisryhmiä. Toiminnalla esimerkiksi:

• tuetaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, muistisairaita ja heidän läheisiään
• edistetään perheiden ja lasten jaksamista ja hyvinvointia
• ehkäistään mielenterveysongelmia ja niiden pahentumista
• ylläpidetään työttömien toimintakykyä
• ennaltaehkäistään sydänsairauksia ja tuetaan niiden hoidossa
• ja pidetään ikäihmisiä toimintakykyisinä

Jos tällaista toimintaa alueella ei järjestettäisi, ihmiset hakisivat hyvinvointialueelta enemmän apua esimerkiksi mielenterveysongelmien, sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kanssa elämiseen. Lisäksi esimerkiksi toimintakyvyn heikentyminen näkyisi ennen pitkää kuormituksena julkisella sektorilla, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Järjestötoiminnan esimerkkejä Pirkanmaan hyvinvointialueelta

Tutustu erilaisiin esimerkkeihin oman alueesi järjestötoiminnasta ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuvilla leikkauksilla voi olla Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Asiakasmaksut alueella

Suomessa on korkeat asiakasmaksut verrattuna Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja he tarvitsevat eniten palveluita.  Kolmasosa terveyspalveluiden ja lähes puolet sosiaalipalveluiden käyttäjistä kertoo korkeiden maksujen estävän palvelun tai hoidon saantia, ja korkeat maksut johtavat monissa tapauksissa ulosottoon. Voit tarkistaa ajankohtaiset tiedot hyvinvointialueiden ulosotoista SOSTEn sivuilta.

Lähde: PRH:n yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri, SPR (tammikuu 2025)