Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

SOSTEn jäsenjärjestöjen ehdokkaat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella

• Terhi Ahonen, Vantaan turvakoti ry:n hallituksen jäsen, Tuusulan puolesta
• Veli-Matti Aittola, yrittäjä, Näkövammaisten liitto ry:n jäsen, Kokoomus
  ”Tärkeimmät asiat minulle ovat saavutettavuuden, esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaaliminen päätöksenteossa.”
• Heli Hallikainen, Asiakasvastaava, Hyvinkään Seudun Monikkoperheet ry:n jäsen, SDP
  ”Riittävän rahoituksen ja resurssien turvaaminen, jotta järjestön toimintaa voidaan kehittää ja ylläpitää jäsenien tarpeet huomioiden.”
• Merja Heikkonen, neuvotteleva virkamies, Näkövammaisten liitto ry:n jäsen, Keskusta (sitoutumaton)
  ”Paljon palveluja tarvitsevien sujuva arki – toimivat palvelut ja palvelupolut.”
• Jukka Penttilä, työkyvyttömyyseläkeläinen, koulutettu kuvataiteilija, Näkövammaisten liitto ry:n jäsen, Vasemmistoliitto
  ”Asukkaiden esteetön elämä, hyvä elämä ja luottamus, sekä usko tulevaisuuteen, arvot ja moraali ensisijalla päätöksenteossa.”
• Saana Sandholm, FM, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n toiminnanjohtaja, SDP
  ”Järjestöjen ennaltaehkäisevä työ hyvinvointialueen kumppanina on resurssiviisasta ja lähellä asukkaan arkea. Järjestöjen tuki tulee taata.”
• Sini Syrjäläinen, sairaanhoitaja, Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, SDP
  ”Järjestöjen avustuksista ei ole varaa leikata.”
• Jukka Tikka, Lehtori, eläkeläinen, tietokirjailija, Hyvinkään invalidien jäsen, SDP
  ”Minulle tärkeitä on esteettömyys ja palveluiden saatavuus. Olen kokemusasiantuntija, koska joudun käyttämään paljon palveluja.”
• Marja Vainikainen, erityisopettaja, eläkkeellä, Invalidiliiton vaalitoimikunnan jäsen sekä Järvenpään seudun Invalidit ry:n hallituksen jäsen, SDP
• Katja Vihmakoski, Hyvinkään Invalidit ry:n jäsen, Vasemmistoliitto
  ”Esteettömyys ja fyysisesti vammaisten ihmisten osallisuus, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi. Järjestön rahoituksen turvaaminen.”

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella toimivista yhdistyksistä ja säätiöistä järjestöjä on 220 ja säätiöitä 8.

Sote-järjestöjen toiminta hyvinvointialueella koskettaa lukuisia ihmisryhmiä. Toiminnalla esimerkiksi:

• tuetaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, muistisairaita ja heidän läheisiään
• edistetään perheiden ja lasten jaksamista ja hyvinvointia
• ehkäistään mielenterveysongelmia ja niiden pahentumista
• ylläpidetään työttömien toimintakykyä
• ennaltaehkäistään sydänsairauksia ja tuetaan niiden hoidossa
• ja pidetään ikäihmisiä toimintakykyisinä

Jos tällaista toimintaa alueella ei järjestettäisi, ihmiset hakisivat hyvinvointialueelta enemmän apua esimerkiksi mielenterveysongelmien, sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kanssa elämiseen. Lisäksi esimerkiksi toimintakyvyn heikentyminen näkyisi ennen pitkää kuormituksena julkisella sektorilla, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Järjestötoiminnan esimerkkejä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta

Tutustu erilaisiin esimerkkeihin oman alueesi järjestötoiminnasta ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuvilla leikkauksilla voi olla Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla.

Asiakasmaksut alueella

Suomessa on korkeat asiakasmaksut verrattuna Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja he tarvitsevat eniten palveluita.  Kolmasosa terveyspalveluiden ja lähes puolet sosiaalipalveluiden käyttäjistä kertoo korkeiden maksujen estävän palvelun tai hoidon saantia, ja korkeat maksut johtavat monissa tapauksissa ulosottoon. Voit tarkistaa ajankohtaiset tiedot hyvinvointialueiden ulosotoista SOSTEn sivuilta.

Lähde: PRH:n yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri, SPR (tammikuu 2025)