Keski-Suomen hyvinvointialue

SOSTEn jäsenjärjestöjen ehdokkaat Keski-Suomen hyvinvointialueella

• Jyrki Ahlgrén, Jyväskylän seudun invalidit ry:n puheenjohtaja, Perussuomalaiset
  ”Aluevaaleissa järjestöille tärkeintä on vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, rahoitukseen ja päätöksentekoon jäsenistön hyväksi.”
• Lotta Ahola, Sosiaali- ja terveyasalan opettaja, Jämsän Muistiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, Muistiliiton hallituksen varajäsen, Kokoomus
  ”Sosiaali- ja terveysalan järjestöille annettava tukea yhteisöjensä turvallisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi.”
• Niina Hirsiaho, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen, Vihreät
• Oula Lintula, postin varhaisjakaja, Suomen Monikkoperheet ry:n hallituksen varajäsen, Perussuomalaiset
  ”En halua tehdä lupauksia, joita en ehkä voi pitää. Ikävä kyllä säästöjä on edessä ja tämä näkyy myös järjestöissä. Tarvitaan talkoohenkeä.”
• Esa Niemistö, fysioterapeutti, Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen, Keskusta
• Pia Nyman, Kansallinen senioriliitto ry:n järjestöpäällikkö, Kokoomus
  ”Hyvä elämä syntyy siitä, että sen eri vaiheissa on mahdollisuus osallistua aktiivisesti.”
• Varpu Pöyhönen, lähithoitaja, Hankasalmen Invalidit ry:n puheenjohtaja, SDP
  ”Järjestöjen osaamisen arvostaminen ja yhteistyön kehittäminen.”
• Hanni Salo, Perhehoitoliiton hankesuunnittelija, Vasemmistoliitto.
  ”Turvataan rahoitus ja yhteistyö hv-alueen kanssa, jotta ennaltaehkäisevät palvelut ja heikoimmassa asemassa olevien tuki eivät leikkaannu.”
• Tiina Talso, eläkeläinen, Saarijärven Invalidit ry:n hallituksen varajäsen, Vasemmistoliitto
  ”Yhdenvertaisuus.”
• Eila Tiainen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen, Vasemmistoliitto

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimivista yhdistyksistä ja säätiöistä järjestöjä on 402 ja säätiöitä 24.

Sote-järjestöjen toiminta hyvinvointialueella koskettaa lukuisia ihmisryhmiä. Toiminnalla esimerkiksi:

• tuetaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, muistisairaita ja heidän läheisiään
• edistetään perheiden ja lasten jaksamista ja hyvinvointia
• ehkäistään mielenterveysongelmia ja niiden pahentumista
• ylläpidetään työttömien toimintakykyä
• ennaltaehkäistään sydänsairauksia ja tuetaan niiden hoidossa
• ja pidetään ikäihmisiä toimintakykyisinä

Jos tällaista toimintaa alueella ei järjestettäisi, ihmiset hakisivat hyvinvointialueelta enemmän apua esimerkiksi mielenterveysongelmien, sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kanssa elämiseen. Lisäksi esimerkiksi toimintakyvyn heikentyminen näkyisi ennen pitkää kuormituksena julkisella sektorilla, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Järjestötoiminnan esimerkkejä Keski-Suomen hyvinvointialueelta

Tutustu erilaisiin esimerkkeihin oman alueesi järjestötoiminnasta ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuvilla leikkauksilla voi olla Keski-Suomessa.

Asiakasmaksut alueella

Suomessa on korkeat asiakasmaksut verrattuna Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja he tarvitsevat eniten palveluita.  Kolmasosa terveyspalveluiden ja lähes puolet sosiaalipalveluiden käyttäjistä kertoo korkeiden maksujen estävän palvelun tai hoidon saantia, ja korkeat maksut johtavat monissa tapauksissa ulosottoon. Voit tarkistaa ajankohtaiset tiedot hyvinvointialueiden ulosotoista SOSTEn sivuilta.

Lähde: PRH:n yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri, SPR (tammikuu 2025)