Kanta-Hämeen hyvinvointialue

SOSTEn jäsenjärjestöjen ehdokkaat Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

• Satu Taiveaho, Autismiliiton toiminnanjohtaja, SDP
  ”Heikommassa asemassa olevien ääni tulee kuulla vahvemmin päätöksenteossa ja panostaa asiakkaiden osallisuuteen sekä järjestöyhteistyöhön.”

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimivista yhdistyksistä ja säätiöistä järjestöjä on 211 ja säätiöitä 15.

Sote-järjestöjen toiminta hyvinvointialueella koskettaa lukuisia ihmisryhmiä. Toiminnalla esimerkiksi:

• tuetaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, muistisairaita ja heidän läheisiään
• edistetään perheiden ja lasten jaksamista ja hyvinvointia
• ehkäistään mielenterveysongelmia ja niiden pahentumista
• ylläpidetään työttömien toimintakykyä
• ennaltaehkäistään sydänsairauksia ja tuetaan niiden hoidossa
• ja pidetään ikäihmisiä toimintakykyisinä

Jos tällaista toimintaa alueella ei järjestettäisi, ihmiset hakisivat hyvinvointialueelta enemmän apua esimerkiksi mielenterveysongelmien, sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kanssa elämiseen. Lisäksi esimerkiksi toimintakyvyn heikentyminen näkyisi ennen pitkää kuormituksena julkisella sektorilla, inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Järjestötoiminnan esimerkkejä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta

Tutustu erilaisiin esimerkkeihin oman alueesi järjestötoiminnasta ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuvilla leikkauksilla voi olla Kanta- ja Päijät-Hämessä.

Asiakasmaksut alueella

Suomessa on korkeat asiakasmaksut verrattuna Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, koska he sairastavat enemmän ja he tarvitsevat eniten palveluita.  Kolmasosa terveyspalveluiden ja lähes puolet sosiaalipalveluiden käyttäjistä kertoo korkeiden maksujen estävän palvelun tai hoidon saantia, ja korkeat maksut johtavat monissa tapauksissa ulosottoon. Voit tarkistaa ajankohtaiset tiedot hyvinvointialueiden ulosotoista SOSTEn sivuilta.

Lähde: PRH:n yhdistysrekisteri ja säätiörekisteri, SPR (tammikuu 2025)