Hallitus tavoittelee taloudellista vakautta, työllisyyttä, talouskasvua ja hyvinvointipalvelujen turvaamista leikkaamalla julkisista menoista. Kesäkuussa 2023 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu menoleikkauksia 4 miljardin euron edestä, ja kevään kehysriihessä päätettiin 3 miljardin euron lisäsopeutuksesta (katso Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028). Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti 8.8., että julkisia menoja leikattaisiin taas 100 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Näistä säästöistä huolimatta ensi vuoden alijäämä on 12,2 miljardia euroa.
Hallituksen menoleikkausten negatiiviset vaikutukset kohdistuvat yksinomaan pienituloisiin, sairaisiin, maahanmuuttajiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Eriarvoisuutta kärjistäviä toimenpiteitä oikeutetaan usein väittämällä, että julkiset menoleikkaukset elvyttäisivät Suomen taloutta. On kuitenkin todennäköistä, että säästöt itse asiassa hidastavat kasvua.
Riittämätön kotimainen kysyntä
Suomen talous on ollut pysähtyneisyyden tilassa jo 14 vuotta. Tämä johtuu sekä nettoviennin romahtamisesta että heikosta kotimaisesta kysynnästä. Mikäli julkiset investoinnit ja palkankorotukset olisivat kompensoineet heikkoa vientiä vuodesta 2010 lähtien, kotimainen kysyntä olisi palauttanut talouskasvun finanssikriisiä edeltäneelle uralle. Sen sijaan julkiset investoinnit ovat kasvaneet vuosittain puolet hitaammin ja yksityiset investoinnit jopa 16 kertaa hitaammin vuodesta 2010 alkaen kuin vuosina 1994–2008. Myös reaalipalkat kasvoivat 2 prosenttia vuodessa ennen finanssikriisiä, mutta sitten niiden kasvu hidastui 0,1 prosenttiin vuodessa.
Kuvion 1 katkoviiva näyttää, miten kotimainen kysyntä olisi kehittynyt, mikäli se olisi pysytellyt vuosien 1994–2008 uralla. Kysyntää ei ole yksinkertaisesti ollut riittävästi viimeiseen 14 vuoteen. Hallituksen säästötoimenpiteet eivät ratkaise vaan pahentavat tätä ongelma
Leikkaukset syövät kasvua
Hallituksen menoleikkausten vaikutusta kasvuun voi arvioida niin kutsutun finanssipolitiikan kertoimen avulla. Kerroin kertoo, miten julkisten menojen lisääminen vaikuttaa talouteen. Jos kerroin on esimerkiksi 1,1 ja julkisia menoja lisätään 100 miljoonalla eurolla, talous kasvaa 110 miljoonan euron edestä. Tällöin lisäys julkisissa menoissa elvyttää yksityistä sektoria 10 miljoonalla eurolla. Tätä vastoin 0,9 arvoinen kerroin tarkoittaa, että lisäys julkisissa menoissa syrjäyttää yksityistä toimintaa 10 miljoonan euron arvosta. Finanssipolitiikan kerrointa voi soveltaa myös menoleikkausten vaikutusten arviointiin.
Eräässä Suomea koskevassa tutkimuksessa finanssipolitiikan kertoimen arvioitiin olleen 1,5–1,85 vuosina 2000–2018. Toisessa laajaa aineistoa hyödyntäneessä tutkimuksessa kertoimen arvioitiin olevan 1 korkeasuhdanteessa ja 2 matalasuhdanteessa. Kolmas 21 maata kattanut tutkimus sai kertoimen arvoksi 1 korkeasuhdanteessa ja 3 matalasuhdanteessa. Näiden tutkimusten perusteella Suomen kerroin voi hyvinkin sijaita välillä 1,5–3,0, mikä tarkoittaa, että hallituksen 7 miljardin euron suuruiset säästöt leikkaavat Suomen bruttokansantuotetta parhaassa tapauksessa 3,8 prosentilla ja pahimmillaan 7,6 prosentilla.
Progressiivisen veroreformin aika
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että valtion menot olisivat ensi vuonna 88,1 miljardia ja tulot 76,0 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 12,2 miljardin euron julkista alijäämää ja julkisen velan kasvua.
Hallitus päätti keväällä arvonlisäverokannan korotuksesta, joka lisää eniten esimerkiksi pienituloisten ja työttömien verotaakkaa sekä heikentää kuluttajien ostovoimaa. Nyt olisi aika harkita myös suurituloisiin kohdistuvaa veroreformia, joka korjaisi alijäämiä ilman, että kasvu heikkenisi. Tällaisia suurituloisten maksamia veroja, joita olisi järkevää korottaa maltillisesti, ovat muun muassa ylempi pääomaverokanta, yhteisöverokanta ja listaamattomien yhtiöiden verotus. Vaihtoehtoja riittää.
Hallitus kokoontuu syyskuun alussa puimaan ensi vuoden budjettia. Budjettiriihen yhteydessä on tärkeää muistaa, että julkisten alijäämien korjaamiseksi ja kasvun kiihdyttämiseksi on muitakin keinoja kuin pienituloisiin kohdistuvat säästötoimenpiteet. Kuten 14.5. julkaistussa blogissani painotin, julkiset menot eivät ole pelkkä menoerä.
- Lue lisää: SOSTE selvitti: Hallituksen ALV-korotuksella suurimmat vaikutukset pienituloisten, kuten työttömien ja nuorten arkeen
- Lue lisää: SOSTEn ehdotukset kehysriiheen: Näillä keinoilla valtion kassa kasvaisi yli 3 miljardilla eurolla
- Lue lisää: Lauri Finér: Lisää verotuloja reilusti (pdf)
- Lue lisää: Helsingin Sanomat 6.4.2024: STTK:n Patrizio Lainà laati listan peräti 8 miljardin euron veronkiristyksistä