Kun valmistaudut tekemään hankintaa, selvitä, onko järjestösi velvollinen soveltamaan hankintalakia kyseisessä hankinnassa:
- ylittyykö kynnysarvo ja
- täyttääkö järjestösi hankintalain julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän tai
- onko järjestösi saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta.
Jos hankinnan ennakoitu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen ja julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä täyttyy tai hankintaan on saatu julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta, hankintalaki tulee sovellettavaksi.
Jos hankinnan ennakoitu arvo jää alle kynnysarvon tai julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä ei täyty eikä hankintaa varten saatu julkinen tuki ei ylitä puolta hankinnan arvosta, kyseessä ei ole julkinen hankinta eikä siihen sovelleta hankintalakia.
Järjestön tai hankinnan rahoittajalla voi kuitenkin olla myös omia, hankintalaista riippumattomia kilpailutusta koskevia vaatimuksia, joita koskevia avustusehtoja tulee noudattaa.
Hankintalakiin on kirjattu joitakin poikkeuksia eli sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja. Niistä järjestöjä useimmin koskevia lienevät maan, olemassa olevien rakennusten ja muun kiinteän omaisuuden hankinta ja vuokraus sekä mahdollisesti tutkimus- ja kehittämispalveluhankinnat. Lue poikkeuksista tarkemmin dokumentista soveltamisalan rajaukset.
Lue lisää hankinnat.fi-sivulta: Yleiset hankintalainsäädännön soveltamisalan rajaukset.
Kynnysarvot
Järjestöjen ”tavallisissa” tavara- ja palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa ja EU-kynnysarvo 214 000 euroa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vain yksi kynnysarvo, 400 000 euroa. Hankintalain liitteessä E on erikseen tyhjentävästi listattu niiden palvelujen CPV-koodit, jotka ovat lain mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Myös muissa erityisissä palveluissa on vain yksi kynnysarvo, 300 000 euroa. Samassa hankintalain liitteessä E on erikseen tyhjentävästi listattu niiden palvelujen CPV-koodit, jotka ovat lain mukaisia muita erityisiä palveluja. Näihin lukeutuvat esimerkiksi hotelli- ja ravintolapalvelut, mukaan lukien lomakeskuspalvelut.
Rakennusurakoissa kansallinen kynnysarvo on 150 000 euroa ja EU kynnysarvo 5 350 000 euroa.
Käyttöoikeussopimuksissa on vain yksi kynnysarvo, 500 000 euroa. Käyttöoikeussopimuksia voidaan yksinkertaistaen kuvata hankinnoiksi, joissa vastike maksetaan kokonaan tai osittain antamalla toimittajalle oikeus hyödyntää hankinnan kohdetta esimerkiksi antamalla tien rakentajalle oikeus periä tienkäyttömaksuja.
Kynnysarvon ylittymistä arvioitaessa käytetään hankintasopimuksen ennakoitua arvonlisäverotonta hintaa. Ennakoitu arvo lasketaan suurimman mahdollisen kokonaiskorvauksen mukaisesti eli mukaan otetaan kaikki mahdolliset optio- ja pidennysehdot, tarjoajille ja ehdokkaille maksettavat palkkiot ja maksut jne.
Katso myös HILMA-ilmoituskanavan ja hankinnat.fi sivustoilta:
Julkisoikeudellinen laitos
Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä,
- joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja
- jonka toiminta ei ole luonteeltaan teollista tai kaupallista ja
- jota rahoittaa pääasiallisesti jokin tai jotkut seuraavista hankintayksiköistä: valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset, valtion liikelaitokset ja julkisoikeudelliset laitokset (”pääasiallisesti” tarkoittaa yli 50%) tai
- jonka johto on jonkun edellä mainitun hankintayksikön valvonnan alaine tai
- jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimeää yli puolet.
Julkisoikeudellisen laitoksen kriteerien täyttyminen arvioidaan tuomioistuimissa aina tapauskohtaisesti. Vaikka määritelmässä viitataan tarpeiden luonteeseen, vakiintuneessa oikeuskäytännössä on usein tosiasiallisesti arvioitu tarpeiden tyydyttämisen tapaa eli yksikön toiminnan luonnetta.
Yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen ja kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen.
Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on unionin oikeuskäytännössä katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita ja palveluja, ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan.
Pelkästään se, että myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää tiettyjä tarpeita, ei automaattisesti riitä osoittamaan, että kyseiset tarpeet ovat luonteeltaan teollisia tai kaupallisia. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve. Kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi merkitykselliseksi on katsottu muun muassa laitoksen tehtävien kuulumisen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen.
Unionin tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-526/11, Ärzekammer, katsottiin, että yllä mainitut rahoitusta, valvontaa ja johdon nimittämistä koskevat vaihtoehtoiset edellytykset merkitsevät kaikki läheistä riippuvuussuhdetta julkiseen valtaan. Kutakin edellytystä on tulkittava toiminnallisesti. Tapauksessa lääkärien ammattiyhdistyksen ei kuitenkaan katsottu täyttäneen julkisoikeudellisen laitoksen rahoitusta ja määräysvaltaa koskevaa edellytystä, koska sen toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksuilla ja koska yhdistyksellä oli muutoinkin vahva itsenäinen asema.
Kansallisessa oikeuskäytännössä julkisoikeudellisiksi laitoksiksi on katsottu esimerkiksi Yleisradio Oy, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS sekä kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö. Järjestöistä markkinaoikeus on ratkaisussaan MAO 589/09 katsonut Hengitysliitto Heli ry:n olleen perustettu tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita ja rahoitusedellytyksen täyttymisen perusteella olleen julkisoikeudellinen laitos.
Lisätietoja antaa lakimies Kirsi Väätämöinen, kirsi.vaatamoinen@soste.fi, puh. 040 839 7913.
Tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty 14.8.2022