Laura Mäkinen, järjestösuunnittelija Crohn ja Colitis ry.
”Mitenkäs tästä voitaisiin somettaa” vai ”Pitäisi kai tästäkin jotain somettaa”? Kumpi lausahduksista kuvastaa sinun järjestösi toimintaa sosiaalisessa mediassa? Enemmistö varmasti tai ainakin toivottavasti tunnistaa itsensä ensimmäisestä lausahduksesta, sillä vuoden 2019 lopulla julkaistun Järjestödigi 2019 -kartoituksen mukaan 71 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä ulkoisessa viestinnässä sosiaalista mediaa.
Vaikka on ilo tietää, että tuhansien järjestöjen maassamme noinkin suuri joukko on ottanut somen haltuun, samalla tiedän, että somea ei vielä hyödynnetä järjestökentällä sen täydessä potentiaalissaan. Yksi suurin syy tähän on arvatenkin resurssit. Järjestödigi 2019 -kartoituksessa todetaan, että tekijöiden vähyyden takia ”sosiaalinen media jää helposti tärkeämmäksi koettujen tehtävien jalkoihin” (s.41).
Mutta mitä nämä somen sivuuttamat tärkeämmät tehtävät ovat? Uskon, että järjestöviestinnän näkökulmasta tarkasteltuna nämä tärkeämmät tehtävät viittaavat perinteisiin viestintäkanaviin. Järjestöjen verkkosivuilla, uutiskirjeillä ja jäsenlehdillä on suuri merkitys tiedon ja vertaisuuden kokemuksien tarjoajina. Vaikka some antaa näiden tarjoamiseen yhtäläiset mahdollisuudet on riskinä, että resurssisyistä some saatetaan nähdä muusta perinteisestä viestinnästä irrallisena lisänä.
Pohdi somen roolia viestinnän välineenä
Haastan sinut tässä kohdin pohtimaan, nähdäänkö järjestössäsi some täysin yhtäläisenä ja merkityksellisenä viestintäkanavana niin sanottujen perinteisten viestintäkanavien rinnalla? Miten tämä käytännössä toteutuu?
Resurssihaasteista huolimatta somen roolin uskotaan kasvavan järjestökentällä (Järjestödigi 2019, s.46). Uskon, että somen roolin vääjäämättömään kasvuun pystytään parhaiten vastaamaan nostamalla somen arvostusta ja uskottavuutta järjestöjen viestinnässä. Tällöin jalkoihin jääneellä somella on parempi mahdollisuus saada sijaa tärkeämmäksi koettujen tehtävien joukosta. Mutta mistä sitten tietää, että some on yhtäläinen perinteisten viestintäkanavien kanssa?
Somekanavien kautta tietoa kohderyhmille ja suurelle yleisölle
Crohn ja Colitis ry on IBD:tä sekä muita suolistosairauksia sairastavien etujärjestö Meidän kuten monen muunkin potilasjärjestön tehtävänä on tarjota kohderyhmälleen tietoa, tukea ja edunvalvontaa. Nämä perusperiaatteet ohjaavat kaikkea toimintaamme myös sosiaalisessa mediassa.
Meillä somekanavat ovat ennen kaikkea viestintäkanavia, joiden kautta tarjotaan tietoa suolistosairauksista ja yhdistyksen toiminnasta sekä keskeisille kohderyhmillemme että suurelle yleisölle. Meillä Facebookissa ja Instagramissa viestitään yhtäläisesti ajankohtaisista ja kohderyhmää koskevista asioista kuin esimerkiksi verkkosivuillamme. Tästä syystä yllätyinkin, kun Järjestödigin listauksessa tiedon jakaminen sijoittui vasta kahdeksanneksi järjestöjen mainitsemista syistä käyttää sosiaalista mediaa.
Somessa vertaistukea meillä tarjotaan ennen kaikkea Facebookissa, jossa yhdistyksemme ylläpitää 17 vertaistukiryhmää. Ryhmissä ylläpitäjinä ovat työntekijän rinnalla koulutetut vapaaehtoiset. Eri suolistosairauksia sairastaville ja eri elämäntilanteissa oleville suunnatuissa vertaistukiryhmissämme on yli 6700 jäsentä. Parhaillaan aloitamme myös uutta toimintaa, jossa koulutetut vertaistukihenkilöt toimivat Facebook-ryhmissämme henkilöinä, joiden kanssa ryhmäläiset voivat käydä kahdenkeskistä keskustelua. Kesän alussa käynnistimme myös 13–17-vuotiaille IBD:tä sairastaville nuorille suunnatun keskusteluryhmän Instagramiin.
Avoimempaa, kaikkien nähtävillä olevaa vertaistukea somessa meillä tarjoaa vapaaehtoisista koostuva Sometiimi. He osallistuvat yhdistyksen sosiaalisen median toteutukseen jakamalla omia kokemuksiaan elämästä suolistosairauden kanssa.
Keväällä 2018 yhdistyksessämme aloittaneen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijan myötä olemme viestineet myös somessamme sosiaaliturvaan ja edunvalvontaan liittyvistä aiheista aktiivisesti. Olemme muun muassa tehneet lyhyitä sosiaaliseen mediaan soveltuvia videoita, jossa asiatuntijamme käsittelee eri sosiaaliturvaan liittyviä aiheita tiivistetysti.
Järjestönä somessa – pakkopullaa vai mahdollisuuksia?
Jos some tuntuu itselle täysin vieraalta, saattaa sen haltuun ottaminen tuntua ymmärrettävästi isolta kokonaisuudelta. Moni saattaa myös uupua siihen, että somessa onnistuminen ja näkyvyydestä kilpaileminen vaatii jatkuvaa aktiivisuutta. Mutta asian voi nähdä myös toisin. Somessa pätevät kaikille samat lainalaisuudet. Oman potentiaalisen kohderyhmän tavoittaminen on täysin mahdollista, oli sitten kyseessä suuryritys tai pienjärjestö. Onnistuakseen tässä on kuitenkin tietyt somen lainalaisuudet hyvä ymmärtää ja miettiä, miten niitä voi hyödyntää oman kohdeyleisön tavoittamisessa.
Vinkit sosiaalisen median tekijöille järjestöissä:
- Pohdi, mitkä ovat järjestönne päätehtävät somessa.
- Esimerkiksi tiedon lisääminen, vertaistuen tarjoaminen ja edunvalvonnasta viestiminen.
- Suunnittele sisältöjä etukäteen.
- Varmista esimerkiksi, että viestitte jokaisesta päätehtävästänne kerran viikossa.
- Tutustu järjestökentän ulkopuolisten alojen somekanaviin.
- Millaista sisältöä he tekevät? Miten he puhuvat seuraajilleen? Miten he pyrkivät saamaan seuraajansa osallistumaan eli kommentoimaan, jakamaan ja tykkäämään?
- Pohdi, miten näiden kanavien onnistuneet somesisällöt voisi toteuttaa oman järjestösi aiheesta teidän kohderyhmäänne puhuttelevalla tavalla.
- Keksi eri tapoja jäsentää samaa sisältöä.
- Voisiko esimerkiksi verkkosivuilla julkaistusta lausunnosta viestiä somessa videona tai kysymys-vastaus -muotoon jäsenneltynä tekstinä? Mieti, missä muodossa viestisi tavoittaa kohderyhmäsi somessa parhaiten.
- Tee julkaisuja eri tarkoituksiin.
- Kaikkien julkaisujen ei tarvitse olla tiedottavia tai asiapitoisia. Myös kevyemmillä julkaisuilla, joilla tähdätään vain seuraajien reagointiin, on paikkansa. Kommentteja, tykkäyksiä ja jakoja keräävät julkaisut lisäävät tilisi näkyvyyttä kokonaisuudessaan.
- Pyri olemaan mahdollisimman aktiivinen.
- Epäaktiivisuus ja kanaviin panostamattomuus on kannattamatonta. Sosiaalisen median kanavat suosivat aktiivisia tilejä – kerran kuussa julkaistava postaus tavoittaa todennäköisesti vain murto-osan kohderyhmästänne.
- Keskitä aika ja resurssit järjestöllesi sopiviin somekanaviin.
- Käytä julkaisuissa monipuolisesti aihetunnisteita eli # sekä paikkatunnisteita.
- Ota vapaaehtoisia mukaan sisällön suunnitteluun ja toteutukseen – älä kuitenkaan unohda tarjota heille opastusta, tukea ja apua.
- Älä unohda visuaalisuutta.
- Näe sosiaalisen median kanavat yhtäläisenä viestintäkanavana perinteisten viestintäkanavien rinnalla!
- Ota seurantaan myös eri järjestöjen somekanavat. Crohn ja Colitis ry:n löydät Facebookista ja Instagramista @crohnjacolitisry.
Kirjoittajasta
Laura Mäkinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja itseoppinut sosiaalisen median taitaja.
Lähteet
Järjestödigi-kartoitus (2019), Avoine Oy, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Viestintä-Piritta Oy (Viitattu 9.6.2020).
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.