Anne Knaapi, SOSTE, johtaja, varapääsihteeri
Järjestöjen palvelutuotanto -artikkelisarja kertoo järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta. Julkaisumme on koottu tekemään järjestölähtöistä palvelutuotantoa tunnetuksi.
Jotta järjestöjen palvelutoiminnan monipuolisuus ja rikkaus tulisivat esiin, pyysimme alan asiantuntijoita kirjoittamaan artikkeleita eri teemoista ja näkökulmista. Isosta kuvasta, miten ei-voittoa tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina. Ja myös käytännön tuoman kokemuksen valossa, miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rintarinnan, yhdessä ja erikseen.
Julkaisumme etsii ratkaisuja ja kehityssuuntia, vahvistaa mahdollisuuksien näkemistä ja toivottavasti myös voimaannuttaa järjestötoimijoiden yhteistyötä.
Artikkeleiden yhteinen tahtotila on asemoida järjestöjen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla siihen paikkaan, jossa järjestöjen tuottamat ratkaisut ja yhteiskunnallinen lisäarvo tulevat parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.
Järjestöjen palvelutuotannon tulevaisuutta kannattaa lähestyä mahdollisuuksien kautta. Odotukset järjestölähtöiselle palvelutuotannolle ovat myönteisiä, mutta toimintaympäristön muutosten suunta on sumuinen. Järjestöt ovat ilmaisseet huolensa palvelutuotannon tulevaisuudesta, ja tällä huolella on perusteensa käytännön elämässä.
Oman lisänsä tilanteeseen tuo keskeneräinen sote-uudistus. Ratkaiseva kysymys järjestöjen palvelutuotannon kannalta on se, miten aidoksi ja sujuvaksi muotoutuu yhteistyö sote-maakuntien kanssa, jotka ovat palveluista järjestämisvastuussa. Toisaalta tilanne haastaa järjestöt kehittämään omaan toimintaansa ja erityisesti luomaan uusia tapoja keskinäiseen yhteistyöhön.
Sote-uudistuksen onnistunut toteutus hyödyntää palvelutuotannon monipuolisuutta ja eri toimijoiden kyvykkyyksiä. Järjestelmän vaikuttavuus määrittyy sen mukaan, miten menestyksekkäästi palvelut tukevat ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.
Mitä enemmän yhteiskunnallinen keskustelu korostaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan vaikuttavuutta aitojen terveys- ja hyvinvointihyötyjen näkökulmasta, sitä enemmän se tekee oikeutta järjestöjen palvelutuotannon erityisluonteelle. Järjestöillä on arvokasta erityisosaamista erityisesti vaativissa sosiaalipalveluissa, ja järjestöjen palvelutuotannon kosketuspinta ihmisten palvelutarpeisiin on vahva. Järjestöjen palvelutuotanto ei ole kutistettavissa vain palvelujärjestelmän tilkkeeksi, vaan pikemminkin se on palvelujärjestelmässä voimavara, joka kirittää jatkuvasti innovoimaan ja parantamaan toimintaa ja jonka toimintaedellytyksiä on tuettava ja kehitettävä vahvasti.
Julkaisumme syntyi koronakeväänä 2020, jolloin järjestöjen palvelutoiminta kohtasi sananmukaisesti rajat ylittävän poikkeustilan ja jolloin sille haettiin kuumeisesti selviytymiskeinoja. Selväksi kävi toiminnan erityisluonne ja toisaalta haasteiden yhtäläisyys julkista palvelutuotantoa täydentävän muun yksityisen sektorin kanssa. Samalla oltiin tilanteessa, jossa paljastui, että järjestöjen palvelutoiminnan erityisluonne tuntui olevan ilmiönä tuntematon. Yritystukien ulottuminen järjestöjen palvelutuotantoon on tätä kirjoitettaessa vielä ainakin osittain valinkauhassa. Toivoa sopii, että tilanne selkeytyy ja vahvistaa järjestöjen palvelutuotannon roolia osana kansallista palvelujärjestelmää.
Tässä julkaisussa piirrämme esiin järjestöjen palvelutuotannon tämänhetkistä tilannekuvaa. Katse on tulevaisuudessa ja järjestöjen palvelutuotannon isossa kuvassa – arjen ja käytännön tasolla. Kehittäminen ja kehittyminen ovat ”must,” sitkeyttä unohtamatta, kuten Sirpa Kotola artikkelissaan kirjoittaa. Viemme työtä eteenpäin rakentamalla edellytyksiä sille, että järjestöjen palvelutuotanto omalta osaltaan ja omilla vahvuuksillaan on mukana turvaamassa hyvän elämän edellytyksiä kaikille.
Lämpimät kiitokset artikkelien kirjoittajille, jotka annoitte aikaanne ja asiantuntemustanne tämän julkaisun tekemiseen.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kesäkuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.