Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, hallituksen puheenjohtaja SOSTE ry
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on järjestöjen perustehtävä. Olemme järjestöinä olemassa ennen kaikkea siksi, että jäsentemme oikeudet toteutuisivat ja heidän elämänlaatunsa olisi mahdollisimman hyvä. Vaikuttaminen on yhteistyötä, yhdessä tekemistä, asioiden selvittämistä, ongelmien esille nostamista ja viestin kirkastamista.
Vaikuttamistyötä tehdään, kun haluamme muutoksen epäkohtaan tai ongelmaan. Usein katsomme myös eteenpäin ja pyrimme taklaamaan jo ennalta jäsenistömme arkeen vaikuttavan uhan. Se voi olla vaikkapa esitys perusturvan tai järjestörahoituksen leikkauksista.
Kun epäkohta on havaittu, käärimme hihat. Yksin valittaminen ei kuitenkaan ole riittävän vaikuttavaa, eikä oma äänemme kanna tarpeeksi kauas. Päättäjät kuulevat muutostarpeet herkemmällä korvalla, kun vaateiden takana on laaja rintama ja yksimielisyys. On tärkeää tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa, mutta vaikuttamistyön todellinen vahvuus ja menestys löytyy ennen kaikkea laajasta ja aktiivisesta jäsenistöstä.
Ei mitään meistä ilman meitä
Kaikessa vammaispoliittisessa vaikuttamistyössä on lähtökohtana YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen tavoite: ei mitään meistä ilman meitä. Mikään vaikuttaminen ei etene – saati osu maaliin – elleivät sitä suunnittelemassa, toteuttamassa ja siihen vaikuttamassa ole ne, joita asia henkilökohtaisesti koskettaa. Vaikuttamisen toimijoina ja keulakuvina ovat parhaita ne, jotka tuovat viestiä arjesta ja kertovat, miten kyseinen epäkohta on vaikuttanut juuri heidän elämäänsä. Konkreettisuus on vaikuttavuutta.
Muutoksen tarve havaitaan usein arjessa. Näennäisesti pieneltä tuntuvat haasteet, kuten ruudunlukijalla toimimaton verkkopankki, hankaloittavat elämää huomattavasti. Kaikilla ei kuitenkaan ole välttämättä rohkeutta tai osaamista nostaa epäkohtia esiin yksin, äänitorveksi tarvitaan järjestöjä. Jotta järjestöissä kuullaan arjen ajatukset, on luotava mahdollisuuksia keskusteluun ja kuulemiseen, vertaisuuteen ja osallisuuteen.
Näkövammaisten liitto ylläpitää lukuisia sähköisiä keskustelukanavia, joissa näkövammaiset keskustelevat aktiivisesti. Kanavia on yli 70, ja niillä keskustellaan asioista järjestöpolitiikasta uskontoon ja päivänpolttavista uutisista harrastuksiin. Ennen kaikkea keskustelukanavat ovat vertaistukea ja omanlaisensa sosiaalinen media, tapa pitää yhteyttä muihin. Näkövammaisten liiton työntekijöille ne tarjoavat myös erinomaisen kanavan saada suoraa palautetta sekä tietoa yhteiskunnallisista epäkohdista ja myös toiveista. Linjat ovat auki päivittäin 24/7, ja työntekijämme seuraavat niitä aktiivisesti, joskus myös vertaiskeskusteluun osallistuen. Luulenpa, ettei kovin monella järjestöllä ole näin aktiivista yhteyttä jäsenistöönsä.
Keskustelukanavilta nostamme jatkuvasti aiheita vaikuttamistyöhömme ja viestintäämme. Lisäksi vaikuttamistyötämme, kuten muutakin toimintaamme, suuntaa näkövammaisilta asiakkailtamme ja jäseniltämme keräämämme palaute. Vahvuutemme on myös se, että kaikki luottamushenkilömme ovat näkövammaisia ja myös työntekijöistämme noin neljäsosa. Ei mitään meistä ilman meitä -mentaliteetti elää arjessamme vahvana.
Nämä eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä kaikissa järjestöissä.
Pitkäjänteistä työtä
Ilman näkövammaisten mittavaa panosta ei Suomeen olisi saatu esimerkiksi Yleisradion ohjelmiston kuvailutulkkauksia, pikapankkeihin kuulokejärjestelmää, puheohjausjärjestelmiä, julkisen liikenteen kuulutuksia, vain muutamia mainitakseni. Joidenkin muutosten saamiseksi on tehty lobbausta yli kymmenen vuotta, ja näkövammaisyhteisön asiantuntijuus ja palautteet ovat olleet siinä merkittäviä.
Yli kymmenen vuotta. Se on aivan liian kauan, kun kyse on näkövammaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista asioista.
Asiat muuttuvat yhteiskunnassa vain, jos on tahtoa ja resursseja. Moni hyvä muutos jumittuu vuosiksi hyvien aikeiden asteelle, jos sitä ei riittävästi resursoida.
Yhteiskunnan tavoitteena tulee olla, että meistä jokainen pääsee koulutukseen, valmistuu ja saa työpaikan. Suomi on julistautunut vahvasti yhdenvertaiseksi Suomeksi, minkä tulisi näkyä myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valitettavasti näin ei ole, vaan esimerkiksi vammaisten koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet ovat päinvastoin heikentyneet viime vuosina. Järjestöjen on tärkeää muistuttaa yhdessä sinnikkäästi yhdenvertaisuudesta.
Vaikuttaminen on aina pitkäjänteistä työtä. Olen työurallani tehnyt vaikuttamistyötä paitsi vammaispolitiikassa, myös muun muassa ympäristösuojelussa, nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, kansalaistoiminnan rahoituksessa sekä lapsiasiavaltuutetun saamiseksi Suomeen. Tarvelähtöisesti, ongelmia ratkoen.
Vahva ääni kuuluviin
Näkövammaisten liitto on näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö ja näkövammaisten etu- ja palvelujärjestö. Valvomme näkövammaisten oikeuksien toteutumista vaikuttamalla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen.
Vaikuttamistyössä kokoamme ensin asian tueksi tahot, joita asia koskettaa. Keräämme saman pöydän ääreen asiantuntijat ja kokemusäänen. Arvioimme tilannetta, kuulemme jäsenistömme näkemyksiä ja haemme yhteistä lähtökohtaa. Kun tavoitteemme on kirkas, määrittelemme millaisen muutoksen haluamme yhteiskunnassa nähdä. Toivomme päättäjiltä ja virkamiehiltä viisautta, rohkeutta ja inhimillisyyttä kuulla meitä silloin, kun he tekevät näkövammaisia koskevia lainsäädäntövalmisteluja. Kannamme viesteissämme noin 55 000 näkövammaisen ääntä.
Tuon äänen voimin on syntynyt myös palveluja, joita itse tuotamme. Jäsenistömme vaikuttamistyön tulosta sekin. Kun yhteiskunta ei ole tarjonnut tarvittavia palveluja, ovat syntyneet esimerkiksi Näkövammaisten liiton opaskoiratoiminta, kuntoutuspalvelut ja tiedonsaantiin liittyvät apuvälineet ja tuki.
Miksi minä siis vaikutan? Siksi, että Suomi olisi parempi ja yhdenvertaisempi, että epäkohtia olisi vähemmän ja hyvinvointia enemmän.
Jos tämä jonkun mielestä onkin hurskasta idealismia, neuvoisin kysymään asioista heiltä, joita ne koskevat. Päättäjiä ja virkamiehiä neuvoisin kysymään erityisesti heiltä, joita ette aina muista tai kuule riittävästi.
Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt kokoavat yhteen yli miljoona ihmistä. Järjestöjen toimintaan osallistuu vapaaehtoisina puoli miljoonaa. Siinä on vahva joukko osaamista ja asiantuntemusta.
Jukka Tahvanainen
Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja, Sosten hallituksen pj, luokanopettaja, KM
Tahvanainen on työskennellyt opettajana peruskoulussa, esimiestehtävissä nuorisojärjestöissä, erityisavustajana Euroopan parlamentissa ja nyt esimiehenä vammaisjärjestössä. Hän on ollut vaikuttamassa moneen kansalaisyhteiskunnan kysymykseen. Lähtökohtana on paremmin hyvinvoiva ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kesäkuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.