Artikkelisarjasta Koronan jälkeen
12.6.2020
Ari Inkinen
erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Tämä artikkeli on tarina ja yksi mahdollinen skenaario järjestöjen rahoituksen tulevaisuudesta. Se perustuu tämän hetken arvioihin koronan jälkeisestä veikkausvoittovarojen tuottokehityksestä sekä pelihaittoja ehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksesta.
Tulevaisuusirroittelu alkakoon, tervetuloa mukaan!
Vuosi nolla
Kevään 2020 Covid-19 pandemia uudisti suomalaista sote-järjestökenttää ja vauhditti sen digiloikkaa. Tuskin kenellekään jäi keväällä epäselväksi tosiasia, että oli aika arvioida uudelleen kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja käytännön asioiden hoitamisen tapoja. Keväällä 2020 ei ollut mahdollista kohdata toiminnan piirissä olevia ihmisiä, vapaaehtoisia tai luottamushenkilöitä kasvokkain. Silloin vetäydyttiin ja otettiin fyysistä etäisyyttä. Asioita oli kuitenkin hoidettava.
Samaan aikaan, kun palvelut ja liikenne melkein pysähtyivät, sulki Veikkaus Oy toimipisteensä ja kauppojen aulojen peliautomaatit sammutettiin. Kansanterveyden, liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin rahavirrat hiljenivät. STEA rauhoitteli järjestöjä ja mahdollisti uudelleen kohdennetut toimintatavat sekä kannusti uuteen. Järjestöt reagoivat nopeasti – ainakin osa. Ei jääty tuleen makaamaan, vaan käytettiin mielikuvitusta ja otettiin apua vastaan. Unettomia öitä vietettiin ja pohdittiin, miten tästä eteenpäin.
Matin ja Maijan perheelle kaupassa käynti oli aina ollut vaikeaa, koska marketin kassojen vieressä olevat raha-automaatit olivat tyhjentäneet pariskunnan ruokarahavarastoja enemmän kuin itse ostokset. Arjesta oli jäänyt pois yksi koukuttava hetki. Kauppakassit sai pakata rauhassa ja kävellä kotiin.
Pilviä taivaalla
Elokuussa 2020 oltiin uuden edessä. Kevään poikkeustilanne oli ohi. Viimeistään kesällä alkoi uuteen normaalin sopeutuminen. Lomien jälkeen oli aika palata arkeen. Yritysten liiketoiminnot palautuivat yskien ja hitaasti kohti normaalia. Kotimaan matkailuyrityksissä oli keskusteltu suomen kielellä enemmän kuin vuosiin. Kotimaassa oli matkailtu, kuka mökeissä, kuka teltan kanssa. Ulkomaan matka oli siirtynyt tulevaisuuteen. Koteja kunnostettiin ja kalusteita uusittiin. Syksyllä nähtiin myös konkursseja. Päätetyt valtion tukipaketit eivät ehtineet kohdata tarvitsijoitaan. Huonosti kannattavat yritykset poistuivat markkinoilta, joka osaltaan vahvisti jäljelle jääneiden toimintaedellytyksiä.
Suomen valtion elokuinen budjettiriihi oli käyty ja paineet valtion budjetin hallittuun tasapainottamiseen olivat olleet kovat. Velkaantumista ei haluttu lisätä ja edessä oli vaikeiden päätösten tekeminen. Keneltä leikataan ja mitä seurauksia leikkauksilla olisi? Päätökset ovat aina arvovalintoja ja niitä tehtiin. Digitalisaation todettiin kiihtyvän. Jo syksyllä 2020 palvelupisteitä suljettiin ja kansalaisia rohkaistiin entistä enemmän sähköiseen asiointiin. Heitä, joille sähköinen asiointi ei ole helppoa tai se on jopa ylitsepääsemätöntä, rohkaistiin pyytämään apua naapureilta, sukulaisilta, järjestöiltä tai seurakuntien diakoniatyöltä. Maija hoiti perheen asioita. He olivat saaneet tyttäreltään lahjaksi tabletin, jota käytettiin harkiten ja akkua säästäen.
Niukkuus on suhteellista
Saapui syyskuu 2021 ja yhdistyksessä oli aika päivittää vuoden 2022 rahoitushakemuksia. Tieto valtion avustusresurssien vähenemisestä oli viimeistään nyt kaikkien järjestötoimijoiden tiedossa. Vuoden 2020 valtionavustuksen taso oli historiallisen suuri, jota muistellaan vielä vuosia myöhemmin. Silloin käytössä oli ollut ennätykselliset 380 miljoonaa euroa järjestölähtöiseen auttamiseen. Veikkauksen voittovarojen kohdennusta valmisteleva STEA oli varoitellut pitkin kevättä 2021 talousnäkyminen heikentymisestä ja rahapeleillä kerättävien avustusten samanaikaisesta vähenemisestä. Järjestöjä rohkaistiin jälleen kerran uudistumaan.
Vaikka Matti ja Maija vierailivat viikoittaisen markettireissun yhteydessä Veikkauksen minitoimipisteessä, olivat pelituotot pudonneet kolmannekseen. Vaikeiden neuvottelun tuloksena valtion budjetista oli saatu helpotusta pelituottojen vähennyksen aiheuttamaan avustusmäärien pudotukseen. Samanlainen kohdennus oli tehty myös liikunnalle, nuorisotyölle ja kulttuurille niiden arvioidun yhteiskunnallisen hyödyn takia.
Vaikka avustusten yhteinen euromäärä oli vähentynyt kymmeniä miljoonia euroja, oltiin sote-järjestörahoituksen osalta vielä kuitenkin muutaman vuoden takaisella tasolla. Joulunaika 2020 oli monelle järjestötoimijalle suuri pettymys. Tärkeitä ja välttämättömiä toimintoja oli lopettava, eikä uusia hyviä innovaatiota pystytty toteuttamaan. Oltiin taas uuden edessä. Viimeistään nyt olisi katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä rakenteellisia muutoksia. Pohdintaan käytiin keskusjärjestöissä, alueellisissa yhteistyöverkostoissa ja paikallisyhdistyksissä.
Pohdinnan paikka
Syksyllä 2021 oli tiedossa, että vuodeksi 2022 olisi mahdollista saada STEA-avustuksia kymmeniä miljoonia euroja viimevuotista vähemmän. Mitä olisi mahdollista saada aikaiseksi käytettävissä olevien avustusten turvin? Ketkä saisivat avustuksia ja millä kriteereillä ne valittaisiin. Miten kansanedustajat saataisiin vakuuttumaan sote-järjestöjen toiminnan merkityksellisyydestä ja tarpeellisuudesta.
Järjestöt olivat vakavan paikan edessä. Oli pohdittava mitä tehdään ja mitä ei. Työntekijäkeskeisen ja resursseista käsin lähtevän kehittämisen vaihtoehtona oli uusien toimintakulttuurien etsiminen. Monissa järjestöissä käytiin laajoja keskusteluja sekä muutettiin toimintatapoja. Järjestöt vahvistivat myös keskinäistä yhteistyötään. Löydettiin muutama toimiva yhteinen varainhankinnan idea ja saatiin televisioyhtiöt mukaan talkoisiin.
Samaan aikaan kansallinen sote-uudistus oli ottanut askeleita eteenpäin. Kuntien vaikea taloustilanne kurjisti kuitenkin paikallisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Yritysyhteistyö oli entistä vaikeampaa ja haasteellisempaa. Rahalahjoitusten sijaan pro bono -toiminta oli lisääntynyt. Yhdistykset olivat pystyneet saamaan apua tukipalveluihin ja keskittämään omaa toimeliaisuuttaan ihmisten kohtaamiseen. Yksittäisten ihmisten lahjoituksista ja vapaa-ajasta käytiin kovaa kilpailua. Kesällä 2020 alkanut Onneksi on joku -kampanja oli synnyttänyt uutta mielenkiintoa järjestötoimintaa kohtaan syksyn ja kevään 2020 aikana. Kuntavaalien vaikuttamistoiminnassa oli onnistuttu. Sote-järjestöjen yhteistyöllä oli saatu etenemään viesti järjestötoiminnan merkityksestä, jota tosin vielä kaikki eivät tunnusta. Matti ja Maija olivat osallistuneet ehdokkaiden kanssa käytyyn keskusteluun ja kertoneet järjestötoiminnan merkityksestä heidän arkeensa.
Suomen hallitus oli onnistunut syksyllä 2020 synnyttämään vaikeiden neuvotteluiden tuloksena budjetin, jonka eduskunta oli niukan enemmistön voimin hyväksynyt. Syksyn 2020 aikana oli käyty aktiivista keskustelua säästöjen vaikutuksista ja nostettu esiin hyvinvointitalousajattelua, kiitos hallituksen ja opposition. Digitalisaation vahvistumisen myötä tiedolla johtamisen periaate oli vahvistunut. Ilmastonmuutoskeskustelusta kestävän kehityksen periaatteet ovat siirtymässä myös hyvinvoinnin ja kansantalouden keskusteluun. Hyvinvointitalouden ajatukset vahvistavat myös järjestölähtöisen auttamisen paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöt luovat osallisuuden mahdollisuuksia, joita Matti ja Maija elävät todeksi, vaikka eivät sen kummemmin jää pohtimaan osallisuuden kansataloudellista merkitystä.
Onnistunut yhteistyö
Eletään syksyä 2021 ja talvi näyttää olevan tuloillaan hieman normaalia aikaisemmin. Etelässäkin kaivataan valkoista lunta. Kevään, kesän ja alkusyksyn on järjestöissä analysoitu raportteja ja arviointitietoa menneen viimeisen kahden vuoden toiminnoista ja aikaansaannoksista. On uudelleen arvioinnin aika.
Järjestölähtöisen auttamistoiminnan keskiössä on siihen kohdistuvat ihmisten tarpeet ja toisaalta yhdistyksen toiminnan tarkoitus. Tarkoituspykälän ääreen kannattaakin palata säännöllisin välein. Yhdistyksen tarkoitus ja sen pitkän aikavälin askelmerkit ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Toimintaympäristön tai olosuhteiden muuttuessa on myös perusteltua arvioida sitä uudestaan. Myös kysymysten, olemmeko tekemässä oikeita asioita ja olemmeko saaneet aikaiseksi muutosta, vastaukset kertovat yhdistykselle, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota.
Sote-uudistus on jo edennyt ja toimijoiden työnjaosta oli päästy yksimielisyyteen. Kuntien vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä sopii erittäin hyvin myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien yhdistysten kiinnepisteeksi, kun pohditaan yhteistyötä tai avustusten hakua kunnilta ja niiden kanssa. 2010-luvun lopussa toteutetut maakunnalliset järjestöjen yhteistyöhankkeet ovat luoneet pohjaa määrätietoiseen yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kesken.
Valtionavustusten yhtenäistä hakemisen järjestelmää on kehitetty vuosia. Prosessi käynnistyi digitalisaation hyödyntämisen ja kokonaiskuvan tarpeen luomisen perusteella. Sekin prosessi on saamassa lopullista muotoa. Prosessin aikana on myös havahduttu kuntien avustuskäytäntöjen yhtenäistämisen tarpeeseen. Suhteellisesti vähenevien resurssien tuomaa hyötyä halutaan tarkastella laajemminei vain valtion avustusten näkökulmasta, vaan myös kunnat ja sote-maakunnat halutaan mukaan kokonaiskuvaan. Kunnissa rakennetaan hyvinvointia ja terveyttä mahdollistavia rakenteita ja palveluita. Nämä panostukset halutaan nähdä osana kokonaisuutta. Järjestöjen mahdollisuudet yhdistää valtakunnallisesti merkittävää tekemistä myös paikallis- tai aluetason toiminnan hyödyllisyyden arviointiin olisi nyt osattava hyödyntää.
Merkityksellistä tekemistä
Digitalisaation edistymistä on ohjannut taloudellinen pakko. Kansallisesti kerättyä dataa pystytään käyttämään hyödyksi myös järjestöjen toimintojen ja toiminnan kohdistamisen suunnittelussa. Rahoittajana STEA on ottanut käyttöön palvelun, joka osaa yhdistää kohderyhmien tarpeet ja järjestöjen toiminnan tuloksiin ja toiminnan kohdennuksen. Järjestöjen autonomiaa kunnioittaen rahoittajalla on mahdollisuus tukea järjestöjen toiminnan kannalta merkityksellistä tilannekuvan muodostumista.
Tärkeän ja tarpeellisen tekemisen perustelut ovat muuttumassa yhdistyksen toiminnan hyödyllisyyden ja merkityksellisyyden kuvaamiseksi, juuri niiden ihmisten näkökulmasta, joita varten yhdistys on olemassa. Vaikka suoranaista ja todistuskelpoista tietoa järjestöjen toiminnasta ei kyetä osoittamaan, niin toiminnot arkikokemuksen ja osin tutkitun tiedon perusteella kertovat kuitenkin toiminnan kääntymisen suunnan. Yhdistyksissä pohditaan kysymystä, mitä saamme toiminnallamme aikaiseksi ja kenelle siitä on hyötyä ja miten. Yhdistysten on tarvinnut osin jopa pakon edessä luopua jostain sille merkityksellisestä, mutta kuitenkaan ei niin merkityksellisestä niiden ihmisten näkökulmasta, joita varten yhdistys on olemassa. Matti ja Maija ovat tulleet kuulluksi ja näkevät itsekin tärkeäksi, että voivat vaikuttaa. Ovathan he antaneet äänensä keväällä aloittaneelle valtuustolle.
Olet päässyt kurkistamaan hetkeksi sote-yhdistyksen toiminnanjohtajan pohdintoihin. On siis syyskuun 2021 viimeinen viikko, tarkalleen se hetki, jolloin noin 1 200 järjestössä ollaan tarkastelemassa omia digitaalisia avustushakemuksia ja niiden sisältöä. Näytön ääressä pohditaan, onko osattu kirjoittaa oikeita asioita ja niistä ne tärkeimmät, joista avustuksen valmistelija saa saman kuvan, kuin mitä kirjoittaja on tarkoittanut. Onko rahoitus riittävän monipuolinen ja onko yhteistyön tavat kirjoitettu auki, sekä tietysti, onko kaikki liitteet saatu kasaan? Kuvaus päättyköön samaan sanaan mihin päättyy hakemusten pohdinta, kirjoitus ja tarkastelu. Tavallaan sen jälkeen on juhlahetki, jotain on saatu aikaiseksi – lähetä hakemus!
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Koronan jälkeen.