Artikkelisarjasta Koronan jälkeen
10.6.2020
Emily Strohm
erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Mikä muuttui, kun koronaviruskriisi alkoi
Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut merkittävästi monen ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja toimeentuloon. Sotejärjestöissä osa koronan vaikutuksista on näkynyt toiminnassa heti, mutta järjestöissä tiedetään, että osa vaikutuksista tulee näkymään vasta pidemmän ajan kuluessa. SOSTE toteutti kyselyn, jossa se kartoitti koronaepidemian vaikutuksia jäsenjärjestöihinsä ja niiden kohderyhmiin. Vastaukset koottiin 26.3–1.4.2020 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, Kyselyyn vastasi 140 järjestöä, mikä on 61 prosenttia kyselyn saaneista. Kyselyä täydennettiin järjestöjohtajien haastatteluilla 2.–3.4.2020 ja 10.-21.4.2020.
SOSTEn tekemä kysely osoittaa, että koronaepidemia muutti sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilannetta merkittävästi.
- 80 prosenttia järjestöistä perui kasvokkaiset ryhmä- ja vertaistukitapaamiset
- 40 prosenttia järjestöistä sulki toimipisteitään
- 30 prosenttia järjestöistä perui palveluitaan
- 47 prosenttia palveluja tuottavista järjestöistä kertoi lomauttaneensa tai piti lomautuksia todennäköisinä. Vastaava osuus muista järjestöistä oli 18 prosenttia. Lomautukset ovat yleisempiä palveluja suoraan tai omistamiensa yritysten kautta tuottavissa järjestöissä.
- 5 prosenttia järjestöistä piti irtisanomisia todennäköisinä
- Palveluissa lomautusuhka koski erityisesti kuntoutusta, leirejä, kuntouttavaa työtoimintaa ja sopeutumisvalmennusta tuottavia järjestöjä. Palveluntuottajajärjestöt raportoivat SOSTElle jopa satoihin tuhansiin euroihin nousseista kuukausitappioista ja jopa konkurssien vaarasta.
Muutoksen toimintaympäristöön
Koronaepidemian aikana tilanteeseen liittyvä epävarmuus on vaikeuttanut tulevaisuuden arvioimista järjestöissä. On ollut vaikeaa arvioida milloin tietyt toiminnot ja palvelut on mahdollista palauttaa ns. normaalitilaan. Päätöksiä toiminnan muuttamisesta on pitänyt tehdä nopeasti ja paikoin myös heikon tai ristiriitaisen tiedon varassa.
On vaikea kuvitella, että täysin samanlaiseen tilanteeseen, joka vallitsi ennen korona-aikaa olisi enää paluuta. Kriisi on tuonut selkeästi esiin rakenteellisia ongelmia yhteiskunnassamme sekä selviä puutteita palvelujen saatavuudessa. Järjestöt ovat puhuneet näistä ongelmista jo pitkään ja nyt niille tulisi antaa mahdollisuus esittää konkreettisia tietoon ja vankkaan asiantuntemukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Järjestöt ovat osa koronaratkaisua ja näin ollen on erityisen tärkeää, että järjestöt pystyvät sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön ja niillä on riittävät resurssit toimia ihmisten tukena kriisin keskellä ja sen jälkeen. Panostus järjestöjen resursseihin on tärkeä investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Koronakriisin aiheuttamien laajojen taloudellisten tappioiden seurauksena järjestöjen tarjoaman tuen tarve tulee lisääntymään. Myös järjestöjen tarjoaman merkityksellinen tekemisen ja vertaistoiminnan tärkeys tulee korostumaan.
Toiminnan uudet muodot
Poikkeusolojen myötä, uusi toimintaympäristö sai järjestöt ottamaan suuren digiloikan ja suuri osa järjestöjen toiminnasta pystyttiin siirtämään nopealla aikataululla verkkoon. SOSTEn kyselyn mukaan 68% vastanneista oli jo huhtikuun alkuun mennessä ottanut käyttöön täysin uusia toimintamuotoja ja 49% olivat lisänneet jo olemassa olevia toimintoja. Osa ihmisistä on kokenut, että etäyhteydellä tapahtuva kohtaaminen ei ole vastannut kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Järjestöjen työntekijöiden on ollut myös huomattavasti vaikeampi havainnoida ihmisen fyysistä hyvinvointia etänä. Esimerkiksi pahoinpitelyn jäljet tai nopea laihtuminen jää helposti huomaamatta. Päihdetyötä tekevissä järjestöissä on myös huomattu, että verkon tietoturvallisuus herättää epäilystä ja osa ihmisistä ei uskalla osallistua keskustelujen arkaluonteisuuden vuoksi. Positiivisiakin puolia on. Etäyhteys on mahdollistanut osallistumisen vertaisryhmiin niille, jotka asuvat kaukana tai matkustaminen on haastavaa. Verkon välityksellä on saatu mukaan henkilöitä, jotka eivät kasvokkain uskaltaisi tulla paikan päälle ja etenkin osalle nuorista verkossa tapahtuvaan toimintaan voi olla matalampi kynnys osallistua.
Toiminta verkossa kriisin jälkeen
Kun rajoituksia puretaan, osa koronakriisin aikana syntyneistä toimintamuodoista tulevat palautumaan takaisin kriisiä edeltävään muotoonsa. On kuitenkin selvää, että monet toiminnot tulevat jäämään verkkoon. Tietoturvakysymykset tulevat olemaan haastavia, mutta ne tullaan varmasti ratkaisemaan teknologian keinoin, ei fyysisellä kohtaamisella. Myös digitaidot ja kysyntä digitaalisille palveluille tulee kasvamaan. Tiukassa taloustilanteessa on hyvin mahdollista, että osan toiminnasta siirtäminen verkkoon voi olla jopa rahoituksen edellytys. On varmistettava, että laadukasta digitukea on tarjolla ja kehitystyössä huomioidaan erilaiset käyttäjät. Digitaalisten sisältöjen lisääntyessä ympäri maailmaa, voi olla että hyvinvointi- ja terveystietoa lähdetään hakemaan yli valtiorajojen myös ulkomaisilta sotejärjestöiltä. Tästäkin syystä on tärkeää, että järjestöt tuottavat luotettavaa tietoa saavutettavassa muodossa kohderyhmilleen verkossa myös koronakriisin jälkeen.
Kriisin käynnistämät yhteistyökuviot
Poikkeusolojen aikana on syntynyt myös yhteistyökuvioita, jotka ovat tehostaneet ja parantaneet joidenkin ihmisryhmien tilannetta. SOSTEn kyselystä selviää, että on kuntia, jotka ovat ensimmäistä kertaa ottaneet koordinoitavakseen esimerkiksi asunnottomien tilanteen ja koonnut kaikki toimijat yhteen. Järjestöt ovat tuottaneet tilannekuvaa asunnottomien elämästä ja kunta on koordinoinut toimia. Vaikka koronakriisi laantuisikin ja poikkeusoloista päästäisiin normaalitilaan, on tärkeää, että koronan aikana tehtyjen harppausten ja kehittämistoimien kanssa ei oteta takapakkia. Ihmiset ovat oppineet lyhyessä ajassa käyttämään useita terveydenhuollon digitaalisia palveluita ja vaikka digitaalisilla palveluilla ei voida eikä kannatakaan korvata kaikkea fyysistä kohtaamista sisältävää toimintaa niin on varmistettava, että etävastaanottoja kehitetään ja ne tulevat jäädäkseen. Myös järjestöjen on varmistettava, että poikkeusolojen aikana tavoitetut ihmiset pidetään mukana.
Mitä järjestöjen kannattaisi tehdä nyt?
Strategian tarkistaminen
Koronakriisin aiheuttamat muutokset toimintaympäristöön voivat vaatia järjestössä strategian ja sen myötä toimintasuunnitelman päivittämisen. Järjestöissä kannattaa kriittisesti arvioida voidaanko toimintaa jatkaa korona-aikaa ennen tehdyillä suunnitelmilla vai tulisiko strategiaprosessi käynnistää.
Uusien toimintamuotojen jatkaminen
Rajoitusten vähentyessä, järjestöjen on punnittava mitkä poikkeusolojen aikana kehitetyt toiminnot jatkuvat ja millä volyymillä. Korvaako etäyhteyksien avulla järjestetty toiminta fyysisesti järjestetyn toiminnan, tuleeko etäyhteydellä järjestetty toiminta fyysisen toiminnan rinnalle vai lopetetaanko etäyhteydellä toteutettu toiminta kokonaan. Käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat valintaan merkittävästi. Vaikka etäyhteydellä järjestetty toiminta voi tuoda säästöjä esimerkiksi tilakustannuksiin, vaatii digitaalisten palveluiden tekniset ratkaisut, perehdyttäminen ja kehittäminen resursseja. Digitaalisia palveluita ei tulisikaan nähdä vain säästökeinona, vaan palvelumuotona, jossa voidaan tuottaa lisäarvoa käyttäjälle.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen
Järjestöjen kannattaa käydä läpi omat kohderyhmänsä ja pohtia miten poikkeusoloissa luodut toimintamallit ovat sopineet eri ihmisryhmille ja onko mahdollisesti tavoitettu ihmisryhmiä, joita ei aiemmin olla tavoitettu. On myös hyvä pohtia, miksi tiettyjä ihmisryhmiä ei tavoitettu poikkeusoloissa. Digitaaliset ratkaisut tulevat todennäköisesti lisääntymään myös useissa julkisissa palveluissa. On tärkeää, että järjestöt ovat mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä räätälöityjä arkea helpottavia ratkaisuja, jotka palvelevat myös esimerkiksi erityisryhmiä ja ikäihmisiä. Järjestöillä on paras asiantuntemus eri ihmisryhmien erityistarpeista. Poikkeusolojen aikana järjestöille on kertynyt paljon tietoa eri kohderyhmien palvelukokemuksista. On tärkeää tuoda esiin myös digitaalisten ratkaisujen ongelmakohdat ja toiminnot, joihin niiden käyttö ei sovellu.
Vapaaehtoistyön ja yritysyhteistyön koordinointi
Koronakriisi on lisännyt ihmisten auttamishalua. Järjestöillä on mahdollisuus saada uusia vapaaehtoisia toimintaansa ja samalla tarjota merkityksellisen toiminnan alusta kaikille kiinnostuneille. Vapaaehtoisten voimin voidaan vähentää eristyksen aiheuttamaa yksinäisyyden tunnetta esimerkiksi ikäihmisten keskuudessa. Mahdollisuus auttaa vahvistaa yhteishenkeä, uskoa tulevaan ja lisää ihmisten välistä ymmärrystä. Halua auttaa on ollut myös yrityksissä, joihin rajoitustoimet eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti. Yritysyhteistyö voi olla mahdollisuus niukoin resurssein toimivalle järjestölle. Ennen yhteistyöhön ryhtymistä jokaisen järjestön kannattaa perehtyä hyvin yritysyhteistyön eri muotoihin ja laatia yritysyhteistyötä koskevat eettiset periaatteet.
Toimintamallien kuvaaminen
Hyvät käytännöt ja uudet yhteistyökuviot esimerkiksi kuntien ja yritysten kanssa on hyvä analysoida tarkasti ja varmistaa että hyviksi havaitut toimintamallit jäävät käyttöön jatkossakin. Tämän voi varmistaa kuvaamalla toimintamallit uuteen Innokylään. Innokylän verkkopalvelu on avoin maksuton työkalu kaikille hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyötä tekeville. Innokylän kautta on mahdollista saada tukea ja työkaluja toimintamallien yhteiskehittämiseen ja näkyvyyttä omalle toiminnalle. Toimivat ideat kannattaa jakaa ja muiden toimintamalleihin kannattaa tutustua ja mahdollisesti soveltaa omaan toimintaan. Myös uudet yhteistyökuviot esimerkiksi kuntien ja järjestöjen välillä kannattaa jakaa Innokylässä, koska hyvät esimerkit toimivasta yhteistyöstä voivat käynnistää uusia yhteistyön mahdollisuuksia useammassa kunnassa. SOSTE auttaa järjestöjä uuden Innokylän käytössä.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Koronan jälkeen.