SOSTEn julkaisu: Hyvinvointitaloudessa eteenpäin

Siirtymän rakentaminen yhdessä: Wellbeing Economy Alliancen näkökulmia hyvinvointitalouden rakentamiseen

Rabia Abrar
julkaistu 9.3.2021

Rabia Abrar on viestintä- ja kestävyysasiantuntija ja toimii tällä hetkellä viestintäpäällikkönä Wellbeing Economy Alliancessa. Abrar on työskennellyt aiemmin useilla sektoreilla, muun muassa tietoliikennealalla sekä yhteiskunnallisissa yrityksissä, joissa hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet hankkeet sekä kampanjat, joissa on tavoiteltu kestävää yritystoimintaa ja politiikkaa sekä yksilötason käyttäytymisen muutosta. Abrar on koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti sekä ympäristöpolitiikan maisteri (Master of Sustainable Urban Management).

Kymmenvuotiseksi projektiksi suunniteltu Wellbeing Economy Alliance (WEAll) pyrkii luomaan edellytykset yhteiskuntajärjestelmien muutokselle kohti hyvinvointitaloutta. WEAll on laaja ”verkostojen verkosto”, joka pyrkii vahvistamaan eri paikoissa ja eri yhteiskunnan alueilla vaikuttavien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on luoda yhteiskunnat läpäisevä liike, jolla on tarvittavaa itseluottamusta, tietoa ja yhteistyövoimaa tällä hetkellä vallitsevan taloudellisen paradigman haastamiseen. WEAll on kehittynyt muutamassa vuodessa järjestelmämuutosta edistävien toimijoiden johtavaksi kansainväliseksi yhteistyöverkostoksi. Tässä artikkelissa esitellään WEAll:n toiminta-ajatusta ja käytännön saavutuksia tähän mennessä.

Lähtökohdat: epäonnistunut talousjärjestelmä ja sen vaihtoehto

Elämme nykyään kasvukeskeisessä talousjärjestelmässä, jossa tuijotetaan ennen kaikkea BKT-mittaria. Taloudellisesta kasvusta huolimatta todistamme monissa yhteiskunnissa parastakin aikaa tuloerojen kasvua, turvattomuuden lisääntymistä sekä laaja-alaista puutetta ja yksinäisyyttä. Vaikka talouskasvu on myös parantanut monien ihmisten tilannetta, kasvu ei ole tapahtunut maapallon kantokyvyn rajoissa. Kotiplaneettamme on kuudennen joukkosukupuuton partaalla ja ilmastokatastrofin todennäköisyys on koko ajan suurempi.

Kohtaamamme kriisit, COVID-19-pandemia, kasvava eriarvoisuus, kiihtyvä ilmastokriisi ja nopea biodiversiteetin väheneminen, ovat keskinäisriippuvaisia ja nousevat lopulta samasta perusongelmasta: taloutemme ovat rakentuneet, niitä hallitaan ja niiden menestystä mitataan lyhyen aikavälin hyötyjen saamiseksi pitkän aikavälin vakauden saavuttamisen sijasta. Hyvä uutinen on se, että talousjärjestelmämme on ihmisten suunnittelema ja rakentama – eli se voidaan suunnitella ja rakentaa myös toisenlaiseksi.

Hyvinvointitalous on talousmalli, joka mahdollistaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyvinvoivalla planeetalla. Se on suunniteltu ja rakennettu palvelemaan kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä. Hyvinvointitaloudessa niin politiikka, yritystoiminta kuin kaikki muukin taloudellinen toiminta on olemassa puhtaasti kollektiivisen hyvinvoinnin luomisen vuoksi. Hyvinvointitaloudessa tavoitellaankin kasvua vain niillä talouden alueilla, joilla se luo hyvinvoinnin edellytyksiä ja pyritään tietoisesti supistamaan niitä talouden alueita, jotka heikentävät hyvinvoinnin edellytyksiä. Taloudellista menestystä mitataan hyvinvointitaloudessa enemmän kasvun nopeuden sijaan kasvun muilla tuloksilla – sen hedelmien jakautumisella sekä suuntautumisella.

WEAll on yhdessä jäsentensä kanssa määritellyt hyvinvointitalouden siten, että se vastaa ja pyrkii luomaan edellytykset seuraaville viidelle universaalille hyvän elämän tekijälle:

Yhteenkuuluvuus: Yksilö kokee kuuluvansa osaksi yhteisöä, instituutiot edistävät yhteistä hyvää.
Arvokkuus: Kaikilla yksilöillä on elämässään riittävästi voimavaroja mukavaan, turvalliseen ja onnelliseen elämään.
Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus kaikissa muodoissaan on talousjärjestelmän ytimessä, köyhän ja rikkaan välistä kuilua tulee kaventaa kaikilla yhteiskunnan alueilla.
Osallisuus: Ihmiset ovat aktiivisesti mukana rakentamassa omia yhteisöjään ja talouksia paikallistalouksista kansantalouteen.
Luonto: Kaikkea elämää vaalivan luonnon säilyttäminen.

Edellä luetellut tekijät ovat siis niitä, joiden menestyvässä hyvinvointitaloudessa toivotaan ”kasvavan”. Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa suunnitelmaa hyvinvointitaloudesta, vaan se voi saada erilaisia muotoja, muodostua erilaisista instituutioista ja toiminnoista eri konteksteissa, eri maissa, eri yhteisöissä ja eri olosuhteissa. Kuitenkin yleiset hyvinvointitalouden periaatteet ja tavoitteet ovat samat kaikkialla.

Kuinka hyvinvointitaloutta rakennetaan käytännössä: WEAll:n lähestymistapa muutoksen tekemiseen

Se, minkälaista muutosta tässä ajassa tarvitaan, on ollut jo pidempään selvää monille kansalaisyhteiskunnan toimijoille, tutkijoille sekä koko ajan kasvavalle joukolle kansalaisia. Mutta kuinka muutos tehdään, on edelleen polttava kysymys. Vaikka monia ituja vaihtoehtoiselle talousmallille on jo olemassa, ne ovat hajallaan, usein huonosti resursoituja ja siksi hauraita. Tutkimus osoittaa, että onnistuneet järjestelmämuutokset eivät tapahdu ainoastaan yksilötason ponnistelujen ja hyvien yksittäisten esimerkkien kautta. Lisäksi tarvitaan pitkäkestoista ja laaja-alaista yhteistyötä. Haasteena on yhdistää eri hyvinvointitaloutta rakentamaan pyrkivät aloitteet eri tasoilla yhteiskuntaa. Vasta silloin riittävän voimakas politiikkasykäys on mahdollinen.

Käytännössä keskeisin haaste kriittisen massan saavuttamiselle on siinä, että eri toimijat eivät löydä toisiaan ja keskittyvät liiaksi yhteen hyvinvointitalouden osa-alueeseen. Sektorirajat ylittävä yhteistyö ei ole vielä riittävää. WEAll lähestyy tätä haastetta muodostamalla muutosta tukevan ”vahvistajien” tiimin. Tarkoituksena työssä on edistää, tukea ja yhdistää erillisiä ponnisteluja hyvinvointitalouden eteen.

WEAll:n visiona on, että vuosikymmenen kuluttua tätä toimintaa ja projektia ei enää tarvita, koska siihen mennessä järjestelmämuutos on jo autonomisesti käynnissä eri puolilla maailmaa. Silloin yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi on määritelty ihmisten ja luonnon hyvinvointi, taloudellinen toiminta tuottaa hyvinvointia tasaisesti kaikille ja talous jäsentyy hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoiminnalle. Tämä visio ja muutoksen malli on lähtöisin monien paikallisten ja globaalien liikkeiden pioneerityöstä.

Seuraavaksi esitellään WEAll-työn kolme peruspilaria.

Uudenlaisten voimapesäkkeiden luominen

WEAll luo tiloja, jotka yhdistävät ja kokoavat yhteen toimijoita eri yhteiskunnan alueilta ja eri muutosprosesseista sekä temaattisesti että maantieteellisesti. Tarkoitus on luoda näiden toimijoiden työstä jotain suurempaa katalysoivia muutoksen voimapesäkkeitä. Tällä hetkellä WEAllilla on jäsenenä yli 170 organisaatiota kaikilta mantereilta, kaksikymmentä johtavissa asemissa tieteessä ja politiikassa työskentelevää WEAll-lähettilästä sekä lähes 2000 muutoksentekijää WEAll Citizen verkkoalustalla. Lisäksi WEAll Youth kokoaa yhteen noin 75 alle 30-vuotiasta muutoksentekijää eri puolilta maailmaa.

WEAll on perustanut kahdeksan hubia, jotka ovat eräänlaisia globaalin WEAll:n ”mikrokosmoksia”. Hubeja toimii tällä hetkellä Kaliforniassa, Kanadassa, Costa Ricassa, Islannissa, Uudessa-Seelannissa, Skotlannissa, Trinidad & Tobagossa sekä Walesissa. Nämä hubit synnyttävät, ottavat käyttöön, kokeilevat ja lobbaavat erilaisia paikallisista tarpeista ja olosuhteista nousevia muutosstrategioita yhdessä paikallisten mutta myös alueellisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa.

WEAll pyrkii myös vaikuttamaan nykyisiin liikkeisiin ja liittoutumiin siten, että ne omaksuisivat hyvinvointitaloudellisen lähestymistavan. Lisäksi se tuo hyvinvointitalouden ideoita ja tietoa tiloihin, joissa muutos voi tapahtua luomalla strategisia kumppanuuksia siellä toimivien ryhmien kanssa ja käynnistämällä yhteistyöryhmiä yhteiskunnan alueilla, joilla niitä ei vielä ole.

Koherenttien ja politiikkarelevanttien tietopankkien luominen

Myös tietovajeita on edelleen olemassa. WEAll pyrkiikin yhdistämään ja levittämään hajallaan olevaa tietoa ja näyttöä siitä, kuinka hyvinvointitalous voisi toimia ja kuinka voimme kulkea sitä kohti. Tätä toimintaa todella tarvitaan, jotta suuri yleisökin ymmärtäisi ja tuntisi, että hyvinvointitalous on mahdollista saavuttaa. WEAll on kehitellyt ja julkaissut useita oppaita sekä politiikkapapereita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. ”Vaihtoehtoja yritystoiminnan nykymenoon” -opas, ”Rakennetaan yritystoiminta paremmaksi kriisin jälkeen” -aloite sekä lukuisat hyvinvointitaloustietoa, politiikkavaihtoehtoja sekä näyttöä syntetisoivat politiikkapaperit ovat hyviä esimerkkejä tästä työstä käytännössä. Lisäksi valmisteilla on hyvinvointitalouden politiikkaopas sekä taloudellisten vaikutusten opas, jonka tarkoituksena on kuvata sitä, millaisia laajoja vaikutuksia nykyisellä talousjärjestelmällä on.

Uusien positiivisten ja voimaannuttavien tarinoiden jakaminen

Tällä hetkellä nykyinen talousmalli nähdään laajalti ainoana mahdollisena talousmallina, jolloin myös ajatus hyvinvointitaloudesta voi näyttäytyä abstraktina tai merkityksettömänä. WEAll pyrkiikin muuttamaan yleistä tarinaa pelkästä nykyjärjestelmän kritiikistä kohti sellaista viestiä, joka esittää ja kuvaa hyvinvointitalouden tavoittelemisen arvoisena mutta myös mahdollisena tavoitteena – ja siten inspiroi toimintaa kohti tätä visiota. Lopullinen tavoite on se, että hyvinvointitaloudesta tulee ”arkijärkistä” eli sitä pidetään yhtä normaalina asiana kuin markkinataloutta tällä hetkellä. WEAll toimii laajassa kumppanuusverkostossa eri puolilla maailmaa luoden yhdessä rohkaisevia tarinoita ja vahvistaen olemassa olevien esimerkkien kaikupohjaa. Tämän työn kautta päätöksentekijöiden on mahdollista tarttua niihin ja ottaa niitä käyttöön sekä yritysmaailmassa, julkisessa hallinnossa kuin myös kansalaisyhteiskunnassa ympäri maailman.

Seuraavat askeleet: Hyvinvointitalouspolitiikka

Hyvinvointitalouden rakentaminen edellyttää instituutioiden, infrastruktuurin ja lakien uudelleen suunnittelua ja muokkaamista siten, että ne jatkossa kannustavat enenevissä määrin sellaiseen toimintaan, joka tukee ihmisten ja planeetan hyvinvointia, ja vähentävät toimintaa, joka on niille esteenä. Tällä hetkellä yksi suurimmista esteistä hyvinvointitalouspolitiikalle on poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen, ja valtaepätasapaino politiikan tekijöiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Jotta tälle voitaisiin tehdä jotain, hallintomalleja – sekä valtioiden sisällä että niiden välillä – pitäisi pystyä muuttamaan. WEAll on pyrkinyt katalysoimaan tarvittavaa muutosta tukemalla kansainvälisen Wellbeing Economy Governments (WEGo) eli ”Hyvinvointitaloushallitukset” -verkoston syntyä ja laajentumista. Tällä hetkellä WEGo on ainutlaatuinen globaalisti toimiva laboratorio hyvinvointitalouspolitiikan kokeilemiselle ja käyttöönotolle. Sen esimerkki voi toimia inspiraationa päätöksentekijöille ja poliitikoille myös muissa maissa.

Käytännössä WEGo-yhteistyö on yhteistoimintaa kansallisten ja alueellisten hallitusten ja hallintojen välillä: parhaiden hyvinvointitaloutta vahvistavien ja rakentavien ajattelutapojen sekä käytäntöjen jakamista ja levittämistä. Tällä hetkellä WEGo:ssa on mukana Islanti, Uusi-Seelanti, Skotlanti, Wales ja Suomi (liittyi joulukuussa 2020). Yhteistyön pääkoordinaatio on Skotlannin hallinnossa pääekonomistin osastolla, joka toimii WEGo:n sihteeristönä. Vuosittaiset WEGo:n Policy Lab -tapahtumat ovat tila virkamiehistölle ja ministereille oppimiseen, yhteistyöhön ja toistensa haastamiseen, mikä on edellytys hyvinvointitalouksia rakentavan innovatiivisen, ennakoivan ja eteenpäin katsovan talous- ja hyvinvointipolitiikan kehittämiselle. Mikä toimii ja mikä ei toimi? Miten edistetään yhdessä kestävän kehityksen tavoitteita? Miten vastaamme aikamme taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin haasteisiin?

Sen lisäksi, että WEGo-hallitukset tekevät yhteistyötä, ne edistävät hyvinvointipolitiikkaa omalla alueellaan erilaisten prosessien kautta. Sekä Islannissa, Walesissa, Skotlannissa että Uudessa-Seelannissa on yhteisöllisesti luotu hyvinvointitavoitteisto, jonka toteutumista seurataan vaihtelevalla määrällä hyvinvointi-indikaattoreita. Tavoitteiden ympärille on vähitellen rakentumassa myös politiikkamalleja – kuten Uuden-Seelannin hyvinvointibudjetointi – joiden kautta hyvinvointitalouspolitiikkaa konkreettisesti vahvistetaan. Työ on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja siksi hallitusten välinen yhteistyö hyvinvointitalouden rakenteiden kehittämisessä on erittäin tärkeää.

Johtopäätökset

Tiedämme jo, miltä hyvinvointitalous näyttää, koska mikrokoossa hyvinvointitalouksia on olemassa eri puolilla maailmaa. Tämä on tullut todistettua niin WEAll-yhteistyössä kuin myös WEGo-maissa. Olemassa olevat esimerkit kuvaavat, kuinka hyvinvointitalouspolitiikka on mahdollista ja toivottavaa muun muassa osoittamalla, kuinka aiemmin käytetyt talouden mittarit ja uudet hyvinvointimittarit pelaavat yhteen ja täydentävät toisiaan. WEGo-yhteistyö haastaa ainakin hellästi valtavirtaista talouspoliittista päätöksentekoa. On ollut hienoa, että koronakriisin aikana WEGo-yhteistyö on vain vahvistunut sen sijaan, että se olisi polkeutunut akuutimpien politiikkaprosessien alle. WEGo on osoittautunut arvokkaaksi yhteistyön tilaksi politiikan tekijöille myös koronavirushaasteeseen vastaamisessa. Vaikeina aikoina, jolloin perinteiset lähestymistavat havaitaan puutteellisiksi, WEGo-mailla on aito mahdollisuus tehdä asioita toisin. Jatkossa on tarpeen keskittyä vahvistamaan ja laajentamaan hyvinvointilähtöisiä tapoja toimia muuttaen samalla kansallisia tai alueellisia politiikkamalleja niitä tukevaksi.