Tilastokeskuksen perhetilastojen mukaan uusperheissä kasvoi vuonna 2019 joka kymmenes alle 18-vuotias lapsi. Tilastot kertovat vain osan totuudesta, sillä Suomessa lapsi tilastoituu vain siihen perheeseen, jossa hän on kirjoilla. Huolimatta siitä, että lapsi vuoroasuisi, lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite. Tämän vuoksi vuoroasuvan lapsen etävanhemman uusperhe ei tilastoidu uusperheeksi – riippumatta käytännön asumisjärjestelyistä. Samoin uusperheeksi tilastoituu vain kahta eri sukupuolta olevan vanhemman uusperheet.
Uusperheet ovat monenlaisia. Uuden perheen taustalla voi olla ero, leskeys tai yksinhuoltajuus, jossa ei ole ollut koskaan toista vanhempaa. Uusperheessä voi rakkauden ja onnen lisäksi löytyä myös huolta lapsettomuudesta, erityislapsen haasteisuudesta tai monikulttuurisuudesta.
Tukemalla uusperheiden vanhempia voimme auttaa myös lapsia ja nuoria
Suomalainen sosiaali- ja perhepoliittinen keskustelu on korostanut, että köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyvät ylisukupolvisesti. Suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi ennaltaehkäistä ja pysäyttää huonojen lähtökohtien periytyminen, siis negatiivinen sosiaalinen perimä.
Sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat nyky¬tutkimuksen perusteella etenkin:
- yksinhuoltaja- tai uusperhetausta
- vanhempien pitkittynyt erokriisi
- varhaislapsuuden ongelmat ja
- kehityshäiriöt 0–6-vuotiaana.
Perheitä kohtaavien ammattilaisten on tärkeä huomioida, että uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset, kuten perheen uusi rakenne ja uudet ihmissuhteet voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy muun muassa sopeutumisen ongelmina ja tai kognitiivisina haasteina. Perheen huono ilmapiiri, selvittämättömät konfliktit ja erityisesti pitkittynyt erokriisi ovat siis lapsen kehitykselle kuormittavampaa kuin itse uusperheellisyys.
Uusperheissä haasteena on kuitenkin oman paikan löytäminen, ulkopuolisuuden kokemus ja perheenä yhteisen historian rakentaminen.
Johdonmukaisessa kasvuympäristössä – vai Liisana Ihmemaassa?
Lapsen ja nuoren kehitykseen vaikuttaa geeniperimän lisäksi ympäristö. Esimerkiksi sisäinen moraalijärjestelmä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ei kehity itsestään syntymäpäiväkynttilöiden lisääntyessä. Kyky asettua toisen asemaan ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen edellyttävät loogista sekä johdonmukaista ympäristöä ja kasvatusta. Voidakseen rakentaa itselleen yhteiskunnallisesti hyväksytyn moraalijärjestelmän lapsi ja nuori tarvitsevat nähdyksi sekä kohdatuksi tulemisen kokemusta. Jokainen tarvitsee joukkoon kuulumisen kokemusta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tulisi kulkea läpi yhteiskuntajärjestelmän.
Lasten ja nuorten ääni hukkuu liian usein aikuisten päätösten ja strategiarakenteiden alle. Onko esimerkiksi uusperheen lapsella lupa määrittä oma henkinen perheensä? Suomen Uusperheiden Liitto oli mukana ainutlaatuisessa tutkimusyhteistyössä vuoroasuvien lasten ja nuorten kokemusten kartoituksessa. Lasten ja nuorten tärkein toive omille vanhemmille oli huomion saamisen lisäksi riitelemättömyys ja puhevälit.
Tukipalveluja saa vain yhteen osoitteeseen
Yhteiskunnan palvelurakenteet ja tukipalvelut ovat yhä yksilö- ja ensiperhekeskeisiä. Lapsistrategiasta huolimatta perheiden palvelut ovat usein käytännössä mahdollisia vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla. Asumistuki, koulukyydit, perheneuvolan tai lapsiperheiden tukipalvelut määräytyvät virallisen osoitteen mukaan, jolloin etävanhemman näkökulmasta voidaan puhua yhteiskunnan rakenteellisesta vieraannuttamisesta.
Perhevaikutusten arvioinnin tulisi olla osa tukijärjestelmä. Masentuneen aikuisen puolisoista sairastuu 40 % itsekin. Kasvuympäristön häiriöt altistavat lasta muun muassa sosiaalisten suhteiden ja mielialan häiriöille. Ymmärrys uusperheiden ketjuuntuneista perheverkostoista on tärkeää.
Julkiset, järjestöt ja yksityiset yhdessä ehkäisemässä syrjäytymistä
Perhekeskeinen työskentely on kustannustehokasta. Siinä tavoitteena on, että ammattilainen havaitsee ja tunnistaa perheiden yksilöllisen tilanteen ja tukee perheitä oikea-aikaisesti. Sosiaali- ja terveysalan palveluissa työskentelevät ammattilaiset ovat usein tietoisia uusperheiden kokemista haasteista, mutta heillä ei ole riittävästi tietotaitoa auttaa perheitä. Tärkeää onkin kehittää ja tarjota yhteneviä keinoja ja työkaluja uusperheiden tukemiseksi, ongelmien sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Työtä riittää ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Uusperheiden Liitto on tehnyt jo 25 vuotta töitä uusperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi tarjoamalla vertaistukea, neuvontaa ja koulutusta.
Kirsi Heikinheimo
toiminnanjohtaja
kirsi.heikinheimo(at)supli.fi
Suomen Uusperheiden Liitto ry