-
Viikon puheenaihe
Odotettu raportti julki. Sote-järjestöissä on riittänyt viime syksyn aikana paljon puhetta selvityshenkilö Mika Pyykön raportista, jonka on määrä antaa suuntaa sille…
-
Kuukauden kysymys: Mikä on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö eli in-house -yksikkö?
Mikä merkitys on sidosyksikön määrittelyllä? Normaalisti hankintalain kynnysarvot ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava. Poikkeuksellisesti se voidaan tehdä suoraan ilman kilpailuttamista silloin, kun hankintayksikkö tekee hankinnan omalta sidosyksiköltään. Lisäksi sidosyksikkö, joka on itsekin hankintayksikkö, voi tehdä hankintoja siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä (käänteinen sidosyksikköhankinta) ja saman hankintayksikön määräysvallan alaiset sidosyksiköt toisiltaan (”in-house sisters” -hankinta) ilman kilpailutusvelvollisuutta. Käytännössä…
-
Etlan muistio liioittelee yhteisöveron alentamisen hyötyjä – veron keventäminen ei ole järkevää
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi 30.12.2024 toimitusjohtaja Aki Kangasharjun laatiman muistion. Muistiossa ehdotettiin, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen tulisi laskea yhteisöveroa 20 prosentista 15 prosenttiin talouskasvun elvyttämiseksi. Etlan muistio antaa harhaanjohtavan kuvan yhteisöveron alentamisen hyödyistä. Tutkimusten mukaan yhteisöveron alentaminen on tehoton tapa elvyttää talouskasvua eli Etlan muistio on ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden kanssa. Hallituksen ei kannata laskea yhteisöveroa,…
-
Kasvu syntyy panostuksilla, ei leikkauksilla
EU:n tasolla keskustellaan tällä hetkellä siitä, miten jäsenmaiden talouskasvu saataisiin elpymään. Euroopassa investoinnit ovat jääneet selvästi jälkeen Yhdysvalloista, eli EU:n investointiastetta olisi nostettava merkittävästi. Samaan aikaan pääministeri Petteri Orpon hallitus leikkaa rajusti julkisista menoista. Hallitus uskoo menoleikkausten tasapainottavan julkisen talouden rahoitusasemaa ilman, että kasvu kärsii. Talouskasvua ja menoleikkauksia koskevat tavoitteet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Tutkimustiedon…
-
Kuukauden kysymys: Tekoälyn sääntely – onko kehitys hallittavissa?
Viime vuosina tekoälyn kehitys on edennyt huimaa vauhtia, ja sen sovelluksia löytyy jo monilta elämän osa-alueilta. Tekoälyn kyky analysoida salamannopeasti valtavia datamääriä tekee siitä erilaisten ongelmien ratkaisemisessa ylivertaisen esimerkiksi verrattuna yksittäiseen tietotyötä tekevään asiantuntijaan. Tämä koskee aivan kaikkea sellaista työtä, jonka olennainen sisältö keskittyy lukemiseen, ajattelemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen eli informaation käsittelyyn. Voisi väittää, että…
-
Sote-järjestöt hyvinvointialueilla
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, ja lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omasta sosiaali- ja terveydenhuollostaan. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on HUS-yhtymällä. Hyvinvointialueet vastaavat myös pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Palvelut tuottaa alueen pelastuslaitos, ja alueilla on mahdollisuus hankkia palveluja sopimuspalokunnilta. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia, ja niiden rahoitus perustuu pääosin valtion tukeen.…
-
Miten osuvia suomalaiset talousennusteet ovat?
Keskiviikkona 4.9.2024 Helsingin Sanomat julisti: ”Suomeen laaja-alaista talouskasvua ensi vuonna”. Edellispäivänä Helsingin Sanomat oli otsikoinut: ”Suomen talouden käänne parempaan alkamassa”. Nämä otsikot perustuvat Nordean ja Danske Bankin tuoreisiin ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5–1,8 prosenttia ensi vuonna. Viimeaikaiset ennusteet ja niihin perustuvat uutisotsikot ovat saaneet monet talouskommentoijat arvioimaan, että hallituksen leikkaukset ajoittuvat noususuhdanteeseen, ei…
-
Kuukauden kysymys: Voivatko yhdistykset selviytyä avustusleikkauksista yhdistymällä?
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kansalaisyhteiskuntaan kohdistamat valtavat julkisten avustusten leikkaukset tarkoittavat vääjäämättä sitä, että monet ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tuotetut järjestötoiminnot joudutaan lopettamaan. Toimintojen päättymisen vaikutuksia SOSTE on selvittänyt muun muassa toukokuun kyselyllään, jonka tuloksiin voi tutustua SOSTEn sivuilla. Toimintojen supistuminen johtaa todennäköisesti myös suomalaisen yhdistyskentän supistumiseen: yhdistyksiä joudutaan purkamaan ja ajamaan konkurssimenettelyihin, kun…
-
ALV-korotusten regressiiviset ja myötäsykliset vaikutukset
Pääministeri Orpon hallitus tekee useita korotuksia Suomen arvonlisäverotukseen (ALV). Niistä ensimmäinen – eli yleisen ALV-kannan nosto – astuu voimaan jo 1.9.2024. Muut ALV-korotukset toteutetaan aikaisintaan vuonna 2025. Korotuksilla tavoitellaan yhteensä noin miljardin euron lisäystä verotuloihin. SOSTE julkaisi keväällä selvityksen ALV-korotuksista. Johtopäätös oli, että korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja…
-
Kuukauden kysymys: Montako varajäsentä yhdistyksen hallitukseen tarvitaan?
Yhdistyslain hallitusta koskevan 35 §:n ensimmäinen virke määrää, että yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Saman pykälän toisen momentin ensimmäinen virke määrää, että hallituksella on oltava puheenjohtaja. Yhdistyslaissa ei ole mitään määräyksiä tai mainintoja hallituksen varajäseniä tai varapuheenjohtajia koskien. Lainsäätäjä ei ole katsonut sitä tarpeelliseksi, koska yhdistyksissä, toisin kuin osakeyhtiöissä tai osuuskunnissa,…
