-
Kuukauden kysymys: Tekoälyn sääntely – onko kehitys hallittavissa?
Viime vuosina tekoälyn kehitys on edennyt huimaa vauhtia, ja sen sovelluksia löytyy jo monilta elämän osa-alueilta. Tekoälyn kyky analysoida salamannopeasti valtavia datamääriä tekee siitä erilaisten ongelmien ratkaisemisessa ylivertaisen esimerkiksi verrattuna yksittäiseen tietotyötä tekevään asiantuntijaan. Tämä koskee aivan kaikkea sellaista työtä, jonka olennainen sisältö keskittyy lukemiseen, ajattelemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen eli informaation käsittelyyn. Voisi väittää, että…
-
Sote-järjestöt hyvinvointialueilla
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, ja lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omasta sosiaali- ja terveydenhuollostaan. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on HUS-yhtymällä. Hyvinvointialueet vastaavat myös pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Palvelut tuottaa alueen pelastuslaitos, ja alueilla on mahdollisuus hankkia palveluja sopimuspalokunnilta. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia, ja niiden rahoitus perustuu pääosin valtion tukeen.…
-
Miten osuvia suomalaiset talousennusteet ovat?
Keskiviikkona 4.9.2024 Helsingin Sanomat julisti: ”Suomeen laaja-alaista talouskasvua ensi vuonna”. Edellispäivänä Helsingin Sanomat oli otsikoinut: ”Suomen talouden käänne parempaan alkamassa”. Nämä otsikot perustuvat Nordean ja Danske Bankin tuoreisiin ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5–1,8 prosenttia ensi vuonna. Viimeaikaiset ennusteet ja niihin perustuvat uutisotsikot ovat saaneet monet talouskommentoijat arvioimaan, että hallituksen leikkaukset ajoittuvat noususuhdanteeseen, ei…
-
Kuukauden kysymys: Voivatko yhdistykset selviytyä avustusleikkauksista yhdistymällä?
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kansalaisyhteiskuntaan kohdistamat valtavat julkisten avustusten leikkaukset tarkoittavat vääjäämättä sitä, että monet ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tuotetut järjestötoiminnot joudutaan lopettamaan. Toimintojen päättymisen vaikutuksia SOSTE on selvittänyt muun muassa toukokuun kyselyllään, jonka tuloksiin voi tutustua SOSTEn sivuilla. Toimintojen supistuminen johtaa todennäköisesti myös suomalaisen yhdistyskentän supistumiseen: yhdistyksiä joudutaan purkamaan ja ajamaan konkurssimenettelyihin, kun…
-
ALV-korotusten regressiiviset ja myötäsykliset vaikutukset
Pääministeri Orpon hallitus tekee useita korotuksia Suomen arvonlisäverotukseen (ALV). Niistä ensimmäinen – eli yleisen ALV-kannan nosto – astuu voimaan jo 1.9.2024. Muut ALV-korotukset toteutetaan aikaisintaan vuonna 2025. Korotuksilla tavoitellaan yhteensä noin miljardin euron lisäystä verotuloihin. SOSTE julkaisi keväällä selvityksen ALV-korotuksista. Johtopäätös oli, että korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja…
-
Kuukauden kysymys: Montako varajäsentä yhdistyksen hallitukseen tarvitaan?
Yhdistyslain hallitusta koskevan 35 §:n ensimmäinen virke määrää, että yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Saman pykälän toisen momentin ensimmäinen virke määrää, että hallituksella on oltava puheenjohtaja. Yhdistyslaissa ei ole mitään määräyksiä tai mainintoja hallituksen varajäseniä tai varapuheenjohtajia koskien. Lainsäätäjä ei ole katsonut sitä tarpeelliseksi, koska yhdistyksissä, toisin kuin osakeyhtiöissä tai osuuskunnissa,…
-
Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa
Suomessa toimii lähes 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista. Palkattua henkilöstöä järjestöissä on noin 50 000. Pääosa järjestöistä on rekisteröityjä yhdistyksiä, mutta sote-järjestöihin voidaan lukea myös alan säätiöt ja Suomen Punainen Risti. Suomen Punainen Risti on valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu erillislakiin sekä vuoden…
-
Kuukauden kysymys: Mikä on valtionavustuksen ja valtiontuen ero?
Valtionavustus ja valtiontuki ovat lainsäädännössä kaksi eri asiaa. Vaikka sanat muistuttavat toisiaan ja niitä usein käytetään erotuksetta, niiden sisältö on erilainen. Valtionavustussääntely on osa kotimaista lainsäädäntöä ja valtiontukisääntely Euroopan unionin lainsäädäntöä. Kumpaakin lainsäädäntöä pitää soveltaa samanaikaisesti. Sekä valtionavustus että valtiontuki ovat julkista tukea. Valtionavustus Valtionavustuksia koskeva yleislaki Suomessa on valtionavustuslaki. Sen mukaan valtionavustuksella tarkoitetaan tuenluonteista…
-
SOSTE selvitti: Hallituksen ALV-korotuksella suurimmat vaikutukset pienituloisten, kuten työttömien ja nuorten arkeen
Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä kiristää verotusta, mikä tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. Merkittävin päätös koskee arvonlisäverotuksen (ALV) kiristämistä, jonka arvioidaan – dynaamiset vaikutukset huomioiden – lisäävän valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla. ”ALV-korotukset kohdistuvat keskimääräisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekä Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa asuviin. Sen sijaan ALV-korotukset vaikuttavat keskimääräisesti…
-
Kuukauden kysymys: Mikä on ”superyleishyödyllinen yhteisö”?
Yleishyödylliset yhteisöt on tuloverolaissa osittain vapautettu verosta. Keskeisin peruste tälle verovapaudelle on, että kyseiset yhteisöt hoitavat monia sellaisia toimintoja, joiden hoitamisen julkinen valta joutuisi muutoin verovaroilla järjestämään. Yleishyödyllisenä yhteisönä verotuksessa pidetään tuloverolain (TVL) 22. §:n mukaan yhteisöä, jos 22. §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen…
