Vuosi on vaihtunut ja on jo perinteeksi muodostuneen pääekonomistin vuosikatsauksen aika. Seuraavassa tarkastelen Suomen talouden kehitystä menneenä vuonna sekä alkaneen vuoden talousnäkymiä. Lisäksi arvioin hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edellytysten rakentumista suomalaisessa yhteiskunnassa lähitulevaisuudessa ja käyn läpi sitä, miten SOSTE aikoo vaikuttaa tähän alkaneen vuoden aikana.
Kaikille lienee jo selvää, että vuonna 2017 Suomen talouden kehitys yllätti positiivisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että BKT:n kasvu kiihtyi jopa yli kolmeen prosenttiin. Loppuvuodesta myös työllisyys ja työllisyysaste ampaisivat vahvaan kasvuun. Talouden kasvu oli laaja-alaista ja kotimaisen kysynnän rinnalla myös (netto)vienti alkoi kirittää talouden nousua.
Vaikka vuosi sitten olin sitä mieltä, että Suomen taloudessa ei ole syytä liialliseen pessimismiin, näin vahva vientisektorin veto pääsi kieltämättä yllättämään. Globaalissa taloudessa keskuspankkien takaama nousukausi otti sittenkin yhä lisää kierroksia eivätkä poliittiset tai rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit päässeet realisoitumaan.
Suomen talous vuonna 2018
Vuoden 2017 vahva talouskehitys näkyy myös ensi vuodelle tehdyissä virallisissa talousennusteissa. Sekä valtiovarainministeriö että Suomen Pankki näkevät kasvun jatkuvan vahvana ja laaja-alaisena alkaneena vuonna. Kolmen prosentin kasvuvuoden jälkeen noin 2,5 prosentin BKT:n kasvun ennuste on erittäin korkea. Kasvun vahvuutta korostaa ennestään se, että molemmat viralliset ennustajat näkevät Suomen talouden kasvun olevan niin sanotussa normaalitilassa vain prosentin luokkaa.
Vaikka suhdanteen parantuessa olen pyrkinyt etsimään merkkejä ylikuumenemisesta ja mahdollisista kasvun pysäyttävistä tekijöistä, niitä ei toistaiseksi ole löytynyt. Niin kauan kuin keskuspankit ja erityisesti Euroopan keskuspankki pitävät rahapolitiikkansa vahvasti elvyttävänä ja korot lähellä nollaa, nykyiset kulutus- ja investointitasot tuntuvat kestäviltä niin Suomessa kuin Euroopassa yleisemminkin. Suotuisan kysynnän kehityksen on siksi helppo nähdä jatkuvan. Erityisesti kotitalouksien ja yritysten vahva talousluottamus meillä ja muualla tukevat kasvua tulevina kuukausina.
Toki rahoitusmarkkinoiden kriisit voivat syntyä nopeasti ennalta-arvaamattomista syistä ja vaikuttaa nykyisessä velkavetoisessa kasvumallissa Suomenkin talouden kehitykseen ärhäkkäästi. Tällaisella varauksella uskallan kuitenkin povata vuodelle 2018 vahvaa tuotannon ja työllisyyden kasvua valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin tavoin.
Hyvinvointitalouden vuosi 2018
Vaikka talouden näkymät ovat nyt suotuisat, hyvinvointitalouden eli hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edellytysten rakentumisen näkökulmasta alkava vuosi ei vaikuta yhtä hienolta. Huolia aiheuttaa edelleen sote-uudistuksen valmistelu, jossa alkuperäiset tavoitteet palveluiden saatavuuden parantumisesta, terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta sekä palveluiden syvemmästä integraatiosta tuntuvat jatkuvasti unohtuvan.
Sote-uudistus on ehkä tärkein tulevien vuosien strategisista hyvinvointi-investoinneista, jonka vesittyminen olisi valtava pettymys. Jos tällaisella poliittisella ja yhteiskunnallisella panostuksella ei saada aikaan lopulta hyvinvoinnin edellytyksiä lisäävää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmää, voidaan puhua suuren luokan virheinvestoinnista. Hallituksen olisikin syytä nopeasti palauttaa mieleensä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ja viedä uudistus toteuttamisvaiheeseen niiden ehdoilla.
Kuten viime vuonna, myös tänä vuonna huolta aiheuttaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne ja sen myötä yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Esimerkiksi vuoden 2018 valtion talousarviossa on tehty monia valintoja, jotka edelleen heikentävät vaikeassa asemassa olevien tilannetta. Epäilin vuosi sitten, että ne yhteiskuntapoliittiset periaatteet, joihin Juha Sipilän hallitus on sitoutunut, saattavat estää eriarvoisuuden vähentämisen. Tämä epäily ei ole lainkaan vähentynyt viime vuoden aikana. SOSTEn yhtenä tärkeänä tehtävänä alkavalle vuodelle on tehdä eriarvoisuuden kipupisteitä näkyväksi ja esittää yhteiskuntapolitiikkaan korjauksia, joiden myötä eriarvoisuutta pystytään aidosti vähentämään.
SOSTEssa pyritään muutoinkin vahvistamaan hyvinvointitaloutta vuoden 2018 aikana monin tavoin. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän vaikuttamistyön lisäksi SOSTE valmistelee yhdessä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa esityksiä perusturvan kehittämiseksi, tarjoaa ehdotuksia työllisyys- ja työvoimapolitiikkaan, on mukana kehittämässä asiakasmaksu- sekä kuntoutusjärjestelmiä sekä vahvistamassa kansalaisyhteiskuntaa järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla.
Järjestötyön vaikuttavuuden lisääminen sekä sen monipuolinen arviointi ovat keskeisessä roolissa alkavanakin toimintavuonna. Muun muassa suositut SROI-koulutukset jatkuvat.
Lisäksi käynnistämme viisi vertaissparrausryhmää järjestöjen kustannusvaikuttavuusosaamisen parantamiseksi. Hyvinvointitaloustyössä keskitymme lisäksi hyvinvointi-investointien näkyväksi tekemiseen sekä järjestöjen ennakointiosaamisen vahvistamiseen.