Kesäkuun eurovaalit käytiin hyvin erilaisessa tilanteessa ja hengessä kuin edelliset vuoden 2019 vaalit. Viisi vuotta sitten vaaleissa puhuttiin paljon vihreiden ja sosiaalisten arvojen edistämisestä. Koronaviruspandemia oli vasta tulossa. Ukrainan sodasta ei niin ikään tiedetty.
Nyt Euroopan strateginen kilpailukyky ja turvallisuus ovat laajentumisen lisäksi pinnalla poliittisessa keskustelussa. Poliittisen keskusteluilmapiirin muutokset ja maailmanpoliittinen tilanne vaikuttavat EU:n poliittiseen ohjelmaan ja painopisteisiin, toivottavasti kuitenkin niin, että myös muille teemoille jää tilaa.
Tarvitaan politiikkaa, joka ulottuu terveydenhuoltoa ja terveyskriisejä pidemmälle
Kesän aikana on jo tapahtunut paljon EU-politiikassa. Ursula von der Leyen valittiin tulevan komission puheenjohtajaksi. Uusi europarlamentti aloitti virallisesti työnsä 16.7. EU-johtajat hyväksyivät EU:n strategisen ohjelman 2024–2029 eli toimintapoliittisen suunnitelman, joka ohjaa EU:n tulevaa suuntaa ja painopisteitä. Strateginen ohjelma perustuu kolmeen pilariin:
- vapaa ja demokraattinen Eurooppa
- vahva ja turvallinen Eurooppa
- vauras ja kilpailukykyinen Eurooppa
Strategisessa ohjelmassa on vain vähän mainintoja terveydestä. Terveys tulisi kuitenkin pitää tulevan komission prioriteettina aivan kuten EU:n terveysneuvoston päätelmissä todetaan. Päätelmät keskittyvät muun muassa mielenterveyteen, terveyttä edistäviin ympäristöihin, ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten torjumiseen ja siihen, että mahdollistetaan terveellisten elämäntapojen valitsemista.
Meillä ei ole varaa ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että ei-tarttuvat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, krooniset hengityselinsairaudet, mielenterveysongelmat, neurologiset sairaudet ja syöpä, muodostavat 77 prosenttia sairaustaakasta EU:ssa. Nämä sairaudet aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia, ja niiden määrän odotetaan vielä kasvavan, koska EU:n väestö ikääntyy kovaa vauhtia.
Terveysunionia pitäisi nyt vahvistaa
EU:n uusi strateginen toimintaohjelma hahmottelee toimenpiteitä Euroopan suojelemiseksi erilaisilta kriiseiltä, mutta siinä ei oteta huomioon Euroopan terveysunionin laajentamista. Euroopan tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää keskittyä myös terveyteen, terveyden edistämiseen ja terveyserojen vähentämiseen. Euroopan terveysunionin perustaminen oli askel oikeaan suuntaan, mutta nyt terveysunionia pitäisi vahvistaa.
Terveydenhuoltojärjestelmiä tulisi muun muassa kehittää siten, että edistämme terveyttä ja toimimme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Terveydenhuolto on myös osa yhteiskunnan turvallisuutta. Tarvitaan politiikkaa, joka ulottuu terveydenhuoltoa pidemmälle, jotta voidaan puuttua sosioekonomisiin tekijöihin, kuten koulutukseen, työllisyyteen ja elinolosuhteisiin. Kannattaa muistaa myös kaupalliset tekijät, jotka liittyvät muun muassa tupakkaan, alkoholiin ja ruokaan. Sillä on paljon merkitystä, millaisia poliittisia valintoja näiden asioiden suhteen tehdään, ohjaako valintoja esimerkiksi elinkeinopolitiikka vai kansanterveys.
EU-politiikassa tulossa mielenkiintoinen syksy
Syksyn aikana järjestetään muun muassa komissaariehdokkaiden kuulemiset parlamentissa. Mikäli asiat edistyvät suunnitellusti, uusi komissio aloittaa työnsä joulukuun alussa. EU-politiikassa on siis tiedossa tapahtumarikas syksy. Toivottavasti terveys ja terveyden edistäminen näkyvät tulevan komission agendalla muutenkin kuin terveysturvallisuuden näkökulmasta. Meillä ei ole varaa heikentää eurooppalaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tulevaisuudessa.