Vuoden 2017 alussa Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi isoksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimi on Veikkaus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset jakaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön avustustyötä siellä tekee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi avustusta 859 sosiaali- ja terveysalan yhdistykselle ja säätiölle 1834 kohteeseen yhteensä 317,6 miljoonaa euroa. Avustusta voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille toimintaan, jolla edistetään terveyttä ja hyvinvointia. STEA:n avustuslinjaukset määrittelevät tarkemmin, mihin kohteisiin avustuksia suunnataan. Lue lisää avustustoiminnan tuloksista.
Veikkauksen toiminnasta kertyvät valtionavut ovat valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskeisin rahoituslähde. Niiden osuus järjestöjen kokonaistuloista vaihtelee järjestön koon ja toimialan mukaan. Suurimmillaan ne voivat olla lähes 70% pienen järjestöjen kokonaistuloista, pienimmillään 12% kokonaistuloista.
Pelihaitat hallintaan
Rahapelaamista ja rahapelaamisen tuottamia haittoja seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Apua rahapeliongelmiin tarjoavat Peluuri peliklinikka, Pelirajat’on vertaisryhmät sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Tukea ja neuvoja liiallisen rahapelaamisen ja digipelaamisen tunnistamiseen tarjoaa myös Ehkäisevät päihdetyö EHYT ry. Veikkaus edistää osaltaan vastuullista ja luotettavaa rahapelaamista ja ehkäisee pelaamiseen liittyvää rikollista toimintaa.
Kunta-avustukset ja muut julkiset avustukset
Paikallisyhdistysten keskeisin ulkopuolinen avustusten lähde ovat kunta-avustukset. 53% yhdistyksistä saa kunnalta toiminta-avustusta. Kuntien toiminta-avustus on kohtalaisen pieni, keskimäärin 550 euroa. Suurimmat kunta-avustukset kohdistuvat yhdistysten ylläpitämiin, etenkin vanhusten, työttömien ja lapsiperheiden toimintaan varattuihin toimintapaikkoihin.
Muita järjestöjen julkisia tulonlähteitä ovat avustukset, joita voi hakea mm. ELY-keskuksista ja Euroopan Unionin ohjelmista.
Asiakas- ja palvelumaksut
Asiakas- ja palvelumaksut sekä vuokrat ovat merkittäviä tulonlähteitä järjestöille, jotka tuottavat palveluita. Järjestöt myyvät palveluita esimerkiksi kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja Valtionkonttorille.
Säätiöt ja rahastot
Monet säätiöt ja kotimaiset rahastot myöntävät järjestöille avustuksia. Lue lisää apurahasäätiöistä.
Jäsenmaksut
Järjestöillä voi olla sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä. Jäseneksi liitytään useimmiten järjestön paikallisyhdistykseen. Paikallisyhdistysten toiminnan pääasiallisin tulonlähde ovatkin henkilöjäseniltä perittävät jäsenmaksut. Jäsenmaksut vaihtelevat 10 eurosta 30 euroon. Yhteisöjäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksut ovat korkeampia.
Varainhankinta ja yritysyhteistyö
Julkista rahankeräystä voi harjoittaa tällä hetkellä yleishyödyllinen yhteisö, jolla on voimassa oleva rahankeräyslupa. Järjestöt toteuttavat vuosittain erilaisia varainhankintakampanjoita – ja keräyksiä, vastaanottavat tavaralahjoituksia, merkkipäivälahjoituksia ja testamentteja sekä keräävät varoja tuotemyynnillä. Yritysten antamat lahjoitukset, sponsorointi ja toiminnallinen yritysyhteistyö ovat yksi tapa saada lisäresursseja järjestön toimintaan. Lue lisää:
Rahoituksen uudet muodot
Järjestöt kokeilevat ja kehittävät myös toiminnan rahoittamisen uusia mahdollisuuksia kuten vaikuttavuusinvestoiminen, yhteisöbondit ja joukkorahoitus. Lue lisää:
- Kansalaisyhteiskunta.fi sivuston järjestöjen hankerahoitushakemisto
- Vala ry:n Taloustutkimuksella 2018 teettämä tutkimus: JÄRJESTÖJEN RAHOITUSLÄHTEET MONIPUOLISTUNEET
Avustusjärjestelmän uudistaminen
Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten tukemiseksi SOSTE toimii järjestöjen edunvalvojana mm. tekemällä tiivistä yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä vaikuttamalla avustusjärjestelmän kehittämiseen ja rahapelitoiminnan tuottojen täysimääräiseen ohjautumiseen järjestöjen toiminnan tueksi. Avustusjärjestelmän ja –käytäntöjen hallinnollinen taakka kuormittaa etenkin pieniä järjestöjä ja SOSTE pyrkiikin vaikuttamistyössään tuomaan esille järjestöjen näkökulmia järjestelmien kehittämiseksi.
Rahankeräyslain uudistaminen
Myös rahankeräyslakia ollaan uudistamassa. Sisäministeriö on asettanut esiselvityshankkeen, jonka tehtävänä on kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila ja kehittämiskohteet. Hankkeen toimikausi on 18.8.2016–31.5.2017. SOSTE on aktiivisesti mukana hankkeen kuulemisprosesseissa. Lue lisää sisäministeriön rahakeräyslaki-sivuilta.
Järjestöjen rahoitusverkosto
Järjestöjen rahoitusverkosto on SOSTEn koordinoima avoin oppimisverkosto, joka on tarkoitettu järjestöjen rahoituksesta ja varainhankinnasta vastaaville ja kaikille muille järjestörahoituksesta kiinnostuneille. Verkoston toimintaan on hyvä liittyä Innokylässä, jotta saa aina ensimmäisenä tiedon kokoontumisista sekä tapaamisissa läpikäydyt materiaalit.
Verkoston tarkoituksena on
- perehtyä järjestöjen erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin
- käydä vuoropuhelua ja tutustua eri rahoittajiin, mm. opintokäynnit ja vierailevat puhujat
- tarjota osallistujille kokemusten ja tiedon vaihtamisen ja jakamisen paikkoja, mm. rahoitusten hakemisessa
- kannustaa järjestöjä entistä tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön
- ideoida ja toimia kaikupohjana varainhankinnan käsikirjan työstämisessä