Koronaepidemia testaa ennen kaikkea arjen hallintarakenteitamme. Siinä missä valkokaulusammateissa pystyttiin siirtymään ketterästi etätyöhön ja etsimään uudessa tilanteessa luovia ratkaisuja, romahdutti ulkoisen tuen puute jo entuudestaan hauraimmat rakenteet, joita palvelujen ja ulkoisen arjen tukipuut pitivät koossa.
Tuntuvimmin heikkeni mielenterveyskuntoutujien, tukea tarvitsevin lapsiperheiden ja monenlaista palvelua tarvitsevien ihmisten tilanne. Kuntoutuminen vaikeimmista elämän kolhuista vie aikaa. Kuntoutujalle katkot palveluista ja muusta tuesta ovat ylimääräisiä kompastuskiviä.
Ovien sulkeutuessa romahti monen arjen hallinta
Julkisia palvelupisteitä suljettiin, ja samalla keskeytettiin tai vietiin verkkoon niin järjestöjen kuin seurakuntienkin toiminnot. Harrastukset jäivät katkolle ja kaupalliset palvelut sulkivat ovensa tai riutuvat asiakaskadossa.
Sosiaalityöntekijät kertoivat asiakkaidensa yksinäisyydestä, turvattomuudesta ja asiointiavun tarpeesta. Osalta ihmisiä katosivat vähäisetkin inhimilliset kontaktit, kaupan kassan tervehdys tai satunnaiset naapurin kanssa vaihdettavat sanaset. Ikääntyneiden eristäytyminen kotiin, omaishoitajien uupuminen ja jo ennen koronaepidemiaa heikoimmassa työllisyystilanteessa olevien tilanne huolestuttivat.
Työ, päiväkoti, koulu ja erilaiset julkiset palvelut ja harrastukset rytmittävät päiviämme. Ne ovat kuin arjen tukipuita elämämme talossa. Kodin ulkopuolisten kontaktien huvetessa ihmiset jäivät enemmän tai vähemmän yksin tai mahdollisen perheensä pariin. Elämään arkeaan, johon jäivät entiset haasteet ja diagnoosit, mutta vähemmän kannattelevia käsiä. Tämä koetteli resilienssiä, psyykkistä joustavuutta kohdata yllättäviä muutoksia.
Koti ei ole kaikille turvan ja hyvän mielen lähde. Ei varsinkaan silloin, kun oma sisäinen maailma on hauras, tai puuttuu turvallisia läheisiä.
Uuden epidemiahuipun aikana: pidetään huolta heistä, joiden arjen tukipuut horjuvat eniten. Kysytään kuulumisia ja kuunnellaan, mitä on mielessä.
Sosiaalibarometri 2021 tuo tuoretta tietoa jo maaliskuussa
- 31. vuotuinen Sosiaalibarometri-kysely on parhaillaan liikkeellä.
- Se käsittelee muun muassa koronaepidemian seurauksia, toimeentulotukea, sote-uudistusta ja ennakointeja työllisyyden kuntakokeiluista.
- Vastaajina kunnissa sosiaali- ja terveysjohto, työllisyyspalveluista vastaavat ja sosiaalityöntekijät, TE-toimistoissa johto ja Kelassa etuus- ja asiakkuuspalvelujen johto ja toimeentulotuen toimihenkilöt.
- Sosiaalibarometria julkaisee SOSTE. Kysymykset valmisteltiin yhteistyössä Kelan, THL:n ja TEM:n kanssa. Yhteistyö jatkuu analyysivaiheessa.
- Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan neljänä verkkojulkaisuna maalis-kesäkuussa osoitteessa www.sosiaalibarometri.fi.
- Aiempien barometrien satoa puntaroi THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto artikkelissaan.
Sosiaalibarometri 2020 kuvasi kevään koronaepidemian sosiaalisia vaikutuksia
- Sosiaalibarometrin 2020 mukaan palveluja ja etuuksia mukautettiin keväällä laajasti:
- Esimerkiksi lomautettujen, työttömien ja pienituloisten ihmisten toimeentulon turvaamiseksi tehtiin väliaikaista lainsäädäntöä.
- Palveluja siirrettiin verkkoon.
- Sosiaalityö jalkautui aiempaa enemmän ja piti asiakkaisiin yhteyttä puhelimitse ja viestipalveluilla.
- Näkyviin tuli vapaaehtoisten, järjestöjen ja seurakuntien työ ihmisten arjen turvaajina äkillisissä kriiseissä.
- Korona ruokki myös yksittäisten ihmisten auttamishalua.