Sosiaaliturvan kehittäminen ihmisten tarpeita paremmin vastaavaksi, toimeentulon eri tilanteissa turvaavaksi, joustavammaksi ja kattavammaksi on erinomaista terveyspolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä.
Esimerkiksi diabetesta, kuten muitakin yleisiä kansansairauksia, esiintyy enemmän alemmissa tuloluokissa. Myös diabeteksen lisäsairaudet kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa myös koetaan oma terveys huonompana.
Toimiva sosiaaliturva tekee arjesta sujuvampaa
Kun ihminen sairastuu pitkäaikaisesti, muuttuu elämä perustavalla tavalla. Syntyy uudenlaisia tuen ja avun tarpeita.
Esimerkiksi diabetesta sairastavan näkökulmasta toimiva sosiaaliturva mahdollistaa parhaat voimavarat omahoidolle kaikissa tilanteissa. Kehä sulkeutuu – päivästä ja vuodesta toiseen omahoidossa jaksaminen on mahdollista, kun turvaverkko toimii, ja hyvä omahoito luo toiminta- ja työkykyä sekä terveempiä elinvuosia, mikä näkyy yhteiskunnan sairaanhoito- ja tuottavuuskustannusten vähentymisenä.
Pitkäaikaissairaus kuormittaa arjessa
Diabetes on pitkäaikaissairaus, jonka hoito on valtaosin yksilön arjessa tapahtuvaa omahoitoa. Se tekee arjesta ajoittain kuormittavaa.
Diabetesliiton toteuttamasta diabetesta sairastavien arjen hyvinvointia kartoittavasta kyselystä saa kiinnostavia näkymiä tilanteista, joiden myötä sosiaaliturva realisoituu yksilön elämässä:
- Diabetes vaikuttaa arjessa jaksamiseen, ja arjessa jaksaminen vaikuttaa kaikkeen. Valtaosa kyselyyn vastanneista koki elämänlaatunsa vähintään melko hyväksi. Kuitenkin 67 %:lla diabetes vaikutti elämänlaatuun heikentävästi, ja lähes 60 % kertoi diabeteksen vaikuttavan vähintään jonkin verran arjessa jaksamiseen. Erityisesti työikäiset tyypin 1 diabetesta sairastavat kokevat diabeteksen heikentävän elämänlaatua paljon, ja he myös jaksavat arjessa muita huonommin.
- Hoitoväsymys on yleistä: tyypin 1 diabetesta sairastavista 76 % ilmoitti joskus olleensa väsynyt diabeteksen hoitoon, ja kolmannes kaikista vastaajista on kokenut väsymystä viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
- Myös diabetesta sairastavien lasten vanhemmilla diabetes heikentää arjessa jaksamista usein. Yksinhuoltajavanhemmilla tilanne on erityisen hankala. Vanhemmat kertoivat riittämättömästä levosta ja tuesta sekä lapsen hoidon kanssa yksin jäämisestä arjen keskellä. Heidän yöunensa ovat hyvin katkonaisia lapsen verensokereiden seurannan ja verensokerin heittelyiden korjaamisen vuoksi.
Pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn
Työkyky ja työssäkäynti nähdään usein vastakohtana sosiaaliturvan varassa elämiselle. Työkyvyn ongelmia voi tulla esimerkiksi diabetesta sairastavalle itse diabeteksen tai sen lisäsairauksien vuoksi, tai sitten arjen kuormitus alkaa vaikuttaa työkykyyn.
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyyn vastaajista osa kuvasi jääneensä pois työelämästä tai vaihtaneensa toisiin tehtäviin diabeteksen vuoksi. Diabetes on myös rajoittanut joidenkin mahdollisuuksia työllistyä. Diabetesta sairastavan lapsen perheissä työssäkäynnin ja lapsen hoidon yhdistäminen voi olla todella vaikeaa. Tarvitaan joustavaa sosiaaliturvaa osittaisten ansioiden lisäksi.
Esimerkiksi diabetesta sairastavien kokemuksissa kuuluu terveyssosiaalityön tarve. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevat ja useita sairauksia sairastavat, joilla sairaudet vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn, hyötyisivät diabetesvastaanoton yhteydessä annetusta sosiaaliohjauksesta. Pelkästään kuntoutusvaihtoehtojen selvittely ja kuntoutusajan toimeentulon varmistaminen on monimutkaista.
Kaikilla ei ole varaa sairauden hoitokustannuksiin
Terveysturvan osa-alue sosiaaliturvan kokonaisuudessa ei ole aukoton. Tyypin 2 diabetesta sairastavista jopa kolmannes piti diabeteksesta koituvia kustannuksia vähintään melko suurena taloudellisena rasitteena. Monelle tuottaa taloudellisia hankaluuksia:
- lääkekulujen alkuomavastuu
- diabeteslääkityksen omavastuun nosto
- uusien lääkkeiden Kela-korvauksen puuttuminen
- jos kertyy paljon terveydenhuollon asiakasmaksuja ja matkakustannuksia.
Kun arki sujuu, sujuu myös sairauden hoito – ja sairastavuus vähenee
Yksinkertaisin perusresepti terveyden edistämiseen kuuluu: mitä vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, sitä vähemmän sairautta.
Tyypin 1 diabetesta ei voida nykytiedon valossa vielä ehkäistä, mutta tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi on paljon tehtävissä. Kaikissa diabetestyypeissä voidaan ehkäistä diabeteksen lisäsairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hermoston ongelmia, jalkaongelmia, silmäsairauksia ja munuaissairautta. Tähän tarvitaan toimivaa terveysturvaa eli yhdenvertaisia sote-palveluja, mutta paljon muutakin.
Sosiaaliturvauudistuksen ydintä on lisätä elämän ennakoitavuutta, toiminta- ja työkykyä sekä osallisuutta yhteiskunnassa toimivalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Sosiaaliturvaa kehittämällä voidaan myös suoraan vaikuttaa ihmisten terveyteen. Sote ja hyte ilman sotua ei ole vielä mitään!
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinovalikoimaan tuleekin niin ajatuksen tasolla kuin rakenteissakin lisätä kannatteleva sosiaaliturva ja osaava palveluohjaus sosiaali- ja terveysturvan palvelujen ja etuuksien piiriin.
Kirjoittaja Laura Tuominen-Lozić on Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija ja Diabetesliiton edustaja sosiaaliturvauudistuksen SOSTEn Komiteapaikan taustaryhmässä.
Laura.Tuominen-Lozic@diabetes.fi