SOSTE valvoo sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestönä myös jäsenjärjestöjensä jäsenten etua. Monen jäsenjärjestön jäsenkunnassa on ihmisiä, joille hyvin toimivat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä. Siksi yksi SOSTEn kärkitavoitteista onkin, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat jatkossa entistä yhdenvertaisempia, ihmislähtöisempiä ja vaikuttavampia.
Uuudistus ei ole toistaiseksi parantanut palveluiden saatavuutta
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tavoite ei valitettavasti ole ollut myötätuulessa hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuotena. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitto on tuonut esille muun muassa MTV:n uutisjutussa, että kehitysvammaisten palvelut ovat monin paikoin päinvastoin heikentyneet uudistuksen myötä. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio ja kaikki hyvinvointialueet ovat isojen säästövaatimusten edessä. Säästöjä pyritään tekemään karsimalla palveluverkkoa, korvaamalla lähipalveluita digipalveluilla ja siirtämällä ikääntyneitä kevyempien palveluiden piiriin.
Terve Suomi -tutkimus osoittaa haasteet erityisesti sosiaalipalveluissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset osoittavat, että sote-palveluiden saatavuus on heikentynyt vuoteen 2020 verrattuna. Tutkimuksen mukaan pitkät jonotusajat olivat haitanneet terveyspalvelujen saantia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana jopa puolella terveyspalveluja käyttäneistä.
Suurimmat haasteet palvelujen tarpeenmukaisessa saatavuudessa näyttävät olevan kuitenkin sosiaalipalveluissa, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa julkisen keskustelun keskiössä on ollut terveyspalvelujen saatavuus. Sosiaalipalveluissa lähes 40 prosenttia koki saaneensa vammaispalveluja tai lapsiperhepalveluja riittämättömästi, ja sosiaalityön palveluissa näin koki yli 40 prosenttia. Vanhusten kotihoitopalveluja koki saaneensa riittämättömästi kolmannes 75 vuotta täyttäneistä.
SOSTE ehdottaa lisärahoitusta hoitojonojen purkuun ja sosiaalipalveluihin
Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoitukseen toteutettavien leikkausten kanssa hallitus pyrkii parantamaan perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkamaan hoitojonoja uuden Kela-korvausmallin avulla. Tähän tarkoitukseen hallitusohjelmassa on varattu koko vaalikauden ajaksi 335 miljoonaa euroa. Sosiaalipalveluiden saatavuuden parantamiseksi ei ole tiedossa minkäänlaisia toimenpiteitä.
Jotta kansalaisten lakisääteiset oikeudet tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan varmistaa, SOSTEn näkemys on, että Kela-korvausten kehittämiseen varattujen rahojen lisäksi hyvinvointialueille on myönnettävä 200 miljoonan euron lisärahoitus erityisesti perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseksi. Lisärahoitus pitää kohdentaa hallituskauden alussa hyvinvointialueille henkilöstöresurssien vahvistamiseksi ja tarvittaessa ostopalveluihin. Toinen 200 miljoonan euron lisärahoitus on myönnettävä sosiaalihuollon palveluvelan purkamiseen.
