Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen sanoista terveyden edistäminen? Onko se kenties jotakin elintapoihin liittyvää sormen heristelyä? Uutena vuotena tehtyjä terveyslupauksia, joita on vaikea toteuttaa arjessa? Mielikuvat saattavat viedä ajatukset elintapoihin, mutta terveyden edistäminen on paljon muutakin. Aina ei tule mieleen, että terveyden edistämistä toteuttavat myös monet sosiaali- ja terveysjärjestöt joka päivä omassa toiminnassaan esimerkiksi järjestämällä koulutusta, neuvontaa, vertaistukea ja toimintaa, kuten liikuntaryhmiä. Miten tuo kaikki asiantuntemus tehdään näkyväksi?
SOSTEn terveyden edistämisen verkosto pohti terveyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä yhteiskehittämisiltapäivässään joulukuussa. Keskustelua käytiin neljässä pienryhmässä open space -menetelmällä. Tässä blogissa on hyödynnetty keskustelujen tuotoksia.
Tarinat ja eurot terveyden edistämistä kirkastamaan ja brändäämään
Terveyden edistämistä ei aina ymmärretä tai sitä pidetään jotenkin vaikeana. Kyse ei kuitenkaan ole ihmeellisestä asiasta. Terveyden edistämistä tapahtuu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla, esimerkkinä terveellinen ravinto. Kyse on yksilön kohdalla niistä päivittäisistä valinnoista, joita tehdään esimerkiksi ruokakaupassa ja syödäänkö perheessä aterioita yhdessä. Yhteiskunnan tasolla kyse on siitä, miten yhteiskunta tukee terveellisiä valintoja lainsäädännön ja verotuksen keinoin, ja tukeeko elinympäristö terveellistä ravitsemusta, esimerkkinä joukkoruokailu. Myös jälkimmäisissä järjestöt tekevät paljon työtä muun muassa vaikuttamispuolella. Mutta voisiko järjestöverkostojen työ olla näkyvämpää?
Terveyden edistämisen verkoston mielestä järjestöjen tekemä terveyden edistämistyö kaipaa kirkastamista, markkinoinnin termein brändäystä. Järjestöjen työtä ja asiantuntijuutta pitäisi tehdä entistä enemmän näkyväksi. Tunnettuuden rakentaminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä, jossa voisi verkostolaisten mielestä hyödyntää kohderyhmien toiveita ja tarinoita, tunnetta unohtamatta. Järjestöjen kannattaa kysyä suoraan erilaisilta ihmisiltä, millainen terveyden edistäminen toimisi heidän mielestään tai mikä toimisi heidän arjessaan. Ihmisten tarinat ja henkilökuvat ovat kiinnostavia, joten sitä kautta voisi nostaa järjestöjen tekemää työtä, esimerkiksi kertomalla tarinan perheestä, joka on saanut kotipalvelua.
Olisi tärkeätä nostaa esiin myös euromääräisiä esimerkkejä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn onnistumisista ja mahdollisuuksista. SOSTE onkin lähettänyt tammikuussa jäsenistölleen kyselyn, jolla pyritään kartoittamaan ennalta ehkäisevän työn säästöpotentiaalia. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa kevään vaalivaikuttamisessa.
- Lue lisää: SOSTE kerää jäseniltään tietoa vaikuttamistyön tueksi, deadline 31.1.2023
Katse oman kuplan ulkopuolelle
Järjestöjen tunnettuuden lisäämiseksi olisi hyvä päästä jo pois siitä väärästä mielikuvasta, että järjestötyö olisi puuhastelua. Tähänkin ajatteluun vielä törmää silloin tällöin.
Järjestöjen tekemää työtä kannattaa nostaa rohkeammin esiin. Tässä voisi auttaa järjestöjen markkinointiosaamisen lisääminen. Kannattaa ottaa oppia myös muilta aloilta ja sektoreilta.
Silti tarvitaan myös muita toimia. Järjestöjen tuottamaa tietoa on paljon, mutta se on hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä. Tieto olisi hyvä paketoida helposti omaksuttaviin kokonaisuuksiin. Pitäisi kehittää esimerkiksi hakukoneoptimointia, jotta esimerkiksi eri alojen ammattilaiset löytäisivät järjestöjen tuottamaa tietoa helpommin.
TEA-viisariin uusi mittari ja terveysvero käyttöön
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-viisariin olisi hyvä saada mittari, joka kertoo, kuinka hyvin kunnissa on järjestöjen palvelut käytössä, ja kuinka suuri osuus hyvinvointialueen budjetista on allokoitu järjestöpalveluiden käyttöön. Tämäkin nostaisi esiin järjestöjen työtä ja merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Asetuksilla, suosituksilla, toimintaohjelmilla, koordinaatiolla ja monitoroinnilla on tärkeä rooli terveyden edistämisessä. Esimerkiksi terveysperustaisella verotuksella voitaisiin kannustaa kuluttajia terveellisiin valintoihin ja elintarviketeollisuutta kiinnittämään huomiota elintarvikkeiden terveellisyyteen.
Koko järjestökentän on syytä viestiä terveysperusteisen veron puolesta omien kanaviensa ja kontaktiensa kautta, jotta pitkään valmisteilla ollut vero menisi maaliin seuraavalla hallituskaudella. Tällä veromallilla on mahdollista saada myös rahaa valtion kassaan.
Olisi tärkeätä työskennellä yhdessä tärkeän asian puolesta ja kirkastaa yhteiset tavoitteet. Esimerkiksi pitäisi kieltää epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointi lapsille ja epäterveellisten herkkujen paljousalennukset. Meillä on jo Sydänmerkki-kriteerit, joita voisi hyödyntää.
- Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet 2023: Verotuksella kansanterveyttä
- Lue lisää ja osallistu: Tilaisuus eduskunnan Pikkuparlamentin infossa 31.1.2023: Terveempi Suomi: Tuleeko terveysperusteisesta verosta totta ensi hallituskaudella?
Järjestöyhteistyön uusi aika vaatii yhteistä tuumausta
Terveyden edistämisen verkostolaisten mielestä järjestöjen kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä. Se veisi kaikkia eteenpäin. On hyvä pitää mielessä, että palvelun käyttäjän näkökulmasta on sama, kuka tai mikä taho palvelun järjestää, kunhan asiakas saa tarvitsemansa palvelun.
Järjestöjen tunnettuuden lisäämiseksi voisi hyödyntää myös terveyden edistämisen verkostoa. Verkosto voisi suunnitella esimerkiksi some-kampanjan, jonka aiheena olisi järjestöjen tekemä asiantuntijatyö. Jos kaikki verkostossa mukana olevat 42 järjestöä sitoutuvat samanaikaisesti kampanjaan ja sen levittämiseen, niin jo sillä olisi mahdollisuus saavuttaa huomattavan suuri yleisö.
Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen heikentävät ihmisten terveyttä. Siksi Planetaarinen terveys -lähestymistapa, jossa tunnistetaan ihmisen ja hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuus, voi olla myös järjestöille mahdollisuus toimia yhdessä yhteisen tavoitteen ihmisten paremman terveyden saavuttamiseksi. Tähän työhön pitäisi saada myös yritykset mukaan.
- Lue lisää: HS 19.9.2022: Lääkäri Hanna Haveri uskoo ”planetaariseen terveyteen”: Kehottaa rakentamaan niityn takapihalle ja korvaamaan juuston yrteillä
Terveyden edistämisen verkostossa heitettiin ilmaan yhteistyötä koskevia kysymyksiä ja ehdotuksia:
- Voitaisiinko tulevaisuudessa tehdä yhteisiä isompien koalitioiden rahoitushakemuksia?
- Pitäisikö järjestöjen tulevaisuutta miettiä pitkällä tähtäimellä ja järjestää esimerkiksi ”Järjestöjen Korpilampi”, jossa pohdittaisiin myös yleistä maailmantilanne ja tulevaisuuden näkymiä ja miten järjestöt siihen asemoituvat? Tämä SOSTElle ja jäsenkentälle pohdittavaksi.