Viime kesänä käytiin EU-vaalit, josta seurasi muun muassa uuden parlamentin järjestäytyminen, uusia nimityksiä ja toimintapolitiikan painopisteitä, jotka ohjaavat Euroopan unionin toimia ja työohjelmaa vuoteen 2029 saakka. Toimintapolitiikan painopisteet liittyvät demokratian suojelemiseen ja eurooppalaisten arvojen vaalimiseen, turvallisuuteen ja puolustukseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Koronapandemia lisäsi terveyspolitiikan painoarvoa EU:ssa
Koronapandemia vaikutti moneen asiaan EU:n toiminnassa lisäten muun muassa terveyspolitiikan painoarvoa.
Viime kaudella terveyspolitiikassa pinnalla olivat muun muassa lääkkeiden saatavuus, lääkelainsäädännön uudistaminen, terveyskriiseihin varautuminen ja kriisinhallinta, mukaan lukien pandemiasopimusneuvottelut ja kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) päivittäminen, eurooppalaisen terveysdata-avaruuden (EDHS) edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen sekä antibioottiresistenssi.
Paljon huomioita sai myös terveysunioni, jonka tarkoitus on muun muassa varmistaa, että EU-maat ovat varautuneita toimimaan mahdollisen terveyskriisin sattuessa. Lisäksi sillä pyritään edistämään innovatiivista terveyspolitiikkaa. Neuvoston päätelmät terveysunionista julkaistiin kesäkuussa 2024. Nämä teemat ovat varmasti terveyspolitiikan keskiössä myös kuluvalla kaudella. Lisäksi EU:n neuvoston puheenjohtajamailla on yleensä myös omia prioriteetteja. Tänä vuonna neuvoston puheenjohtajuus on ensin Puolalla ja heinäkuusta alkaen Tanskalla.
- Lue lisää: Euroopan terveysunioni: neuvosto kehotti komissiota pitämään terveyden yhtenä prioriteettinaan
Kriisivarautuminen ja resilienssin vahvistaminen näkyvät EU-agendalla
Huoltovarmuus on osa-alue, jossa ajattelu EU:n piirissä on kehittynyt. Se saakin tulevan komission agendalla aiempaa enemmän painoarvoa. Tästä esimerkkinä ovat Suomen aloite varautumisunionista ja varautumisstrategia, jota valmistellaan presidentti Niinistön syksyllä 2024 julkistetun EU:n kriisivarautumista käsittelevän raportin pohjalta. Niinistön mukaan EU:sta on luotava valmiusunioni, joka pystyy hoitamaan erilaisia kriisejä. EU-instituutioiden ja jäsenmaiden rooleja ja vastuita kriisitilanteissa pitää selkiyttää ja turvallisuuteen ja varautumiseen tulee investoida nykyistä enemmän.
Kokonaisturvallisuuden edistäminen ja vahvistaminen on varmasti sellainen alue, jossa Suomella on paljon osaamista ja annettavaa. Myös terveyssektorin on hyvä olla työssä mukana. Terveyssektoria ja varautumista tulee katsoa kokonaisvaltaisesti myös sote-järjestelmän ja yhteiskunnan resilienssin kannalta.
Koska terveysuhat ovat yhä monimutkaisempia, ponnisteluja niiden ehkäisemiseksi tulee tehostaa. Keinoja lisätä yhteiskuntien resilienssiä sekä kansallisella että EU-tasolla ovat vahvat terveysjärjestelmät sekä turvallisten, tunnettujen ja pitkään markkinoilla olleiden lääkkeiden saatavuus ja varastointi. Tässäkin avainasemassa ovat yhteistyö ja jatkuva tiedonjako EU-tasolla ja globaalisti.
- Lue lisää EU:n sivuilta: Euroopan Unionin painopisteet 2024–2029
- Lue lisää Eurooppa-neuvoston sivuilta: EU:n terveyspolitiikka
- Lue lisää Suomi ulkomailla sivustolta: Presidentti Sauli Niinistö esitteli komissiolle raporttinsa EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamiseksi
- Lue lisää STM: sivuilta: WHO:n pandemiasopimus ja kansainvälinen terveyssäännöstö
Tutustu SOSTEn vaikuttamiskanaviin EU-asioissa
SOSTEn kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia ja järjestöjen elinvoimaa. Työtä ohjaa SOSTEn kansainvälisen toiminnan linjaus 2024–2027 (pdf).
SOSTEn keskeisiä vaikuttamiskanavia ja -tapoja
- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)
SOSTEn edustaja komiteassa on pääsihteeri Vertti Kiukas (kausi 2020–2025) - EU-asioiden valmistelujaostot. Suomessa EU-asioiden komitea on asettanut yhteensä 36 sektorikohtaista EU asioiden valmistelujaostoa. EU-jaostoissa puheenjohtaja ja sihteeri ovat yleensä toimivaltaisesta ministeriöstä.
SOSTElla on edustajat kolmessa EU-jaostossa, jotka työstävät Suomen kantoja EU:n talous-, sosiaali- ja terveysasioissa. SOSTEn edustajana EU:n talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset -jaostossa (jaosto EU1) on Otto Kyyrönen, EU:n sosiaalijaostossa (EU25) Päivi Nykyri ja EU:n terveysjaostossa (EU33) Kaarina Tamminiemi. - Verkostot. SOSTElla on mahdollisuus jäsenyyksiensä kautta esittää näkemyksiä EU-asioihin muun muassa seuraavissa verkostoissa:
- EuroHealthNet
SOSTEn hallituksen jäsen Pia Sundell on EuroHealthNetin hallituksen varapuheenjohtaja.
Yhteyshenkilö SOSTEssa on Päivi Nykyri. - European Patient Forum (EPF)
Yhteyshenkilö SOSTEssa on Kaarina Tamminiemi.
- EuroHealthNet
- SOSTE pitää tarvittaessa yhteyttä suomalaisiin meppeihin.
- SOSTEn edustajia käy puhumassa eduskuntakuulemisissa.
- SOSTE osallistuu komission avoimiin ja asiantuntijakuulemisiin.
Lue lisää
- EU:n sivuilta ETSK:sta: Euroopan talous- ja sosiaalikomitean toimikauden käynnisyyessä uusia jäseniä on yli 40 prosenttia
- STM:n sivuilta: EU-asioiden valmistelu – Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto eli TSTK-neuvosto
- STM:n sivuilta: STM:n kansainvälistä ja EU-yhteistyötä koskeva linjaus 2024–2027
- SOSTE: EU-OPAS Käsikirja järjestöille EU-vaikuttamiseen (pdf)
- SOSTEn sivuilla: SOSTEn kansainvälinen työ