Keskiviikkona 4.9. Helsingin Sanomat julisti: ”Suomeen laaja-alaista talouskasvua ensi vuonna”. Edellispäivänä Helsingin Sanomat oli otsikoinut: ”Suomen talouden käänne parempaan alkamassa”. Nämä otsikot perustuvat Nordean ja Danske Bankin tuoreisiin ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5–1,8 prosenttia ensi vuonna.
Viimeaikaiset ennusteet ja niihin perustuvat uutisotsikot ovat saaneet monet talouskommentoijat arvioimaan, että hallituksen leikkaukset ajoittuvat noususuhdanteeseen, ei matalasuhdanteeseen. Tämä tarkoittaisi, että leikkaukset toteutuvat sopivana ajankohtana, sillä sopeutus aiheuttaa vähiten ongelmia, kun säästöt tehdään kasvukauden aikana. Mikäli julkista taloutta sopeutetaan sen sijaan matalasuhdanteessa, voivat leikkaukset aiheuttaa mittavia kielteisiä kerroinvaikutuksia talouteen.
Taloudellinen tilanne ei ole kuitenkaan yhtä ruusuinen kuin ennusteet ja jotkut ekonomistit antavat ymmärtää. Valitettavasti on todennäköistä, että ennusteet liioittelevat ensi vuoden kasvua ja matalasuhdanteen kesto pitkittyy. Hallituksen leikkaustoimet heikentävät ennestään heikkoa talouskehitystä.
”Ensi vuonna”
Onko ennusteista välittyvä optimismi realistista? Kuvio 1 näyttää, miten paljon talouskasvua suomalaiset ennustajat ovat ennustaneet ensi vuodelle kunakin vuonna. Ajankohdaksi on valittu vuodet 2018–2024, eli ensimmäinen ennuste on vuodelta 2017. Olen käyttänyt kahta poikkeusta lukuun ottamatta kesä–syyskuussa julkaistuja ennusteita. Vuotta 2020 koskeva ennuste on jätetty pois, koska koronapandemiaa ei voi vaatia kenenkään pystyvän ennustamaan. Ennusteita on aineistossa yhteensä 47, joista 38 koskee vuosia 2018–2019 ja 2021–2023. Lisäksi kuvioon on piirretty todellinen talouskasvu kunakin vuonna (musta viiva).
Vuosia 2018–2019 ja 2021–2023 koskevat ennusteet liioittelivat talouskasvua keskimäärin 1,2 prosenttiyksiköllä per vuosi. Samana ajanjaksona todellinen talouskasvu oli keskimäärin 1,0 prosenttia vuodessa. Toisin sanoen ennusteet liioittelivat kasvua säännönmukaisesti enemmän kuin koko talous todellisuudessa kasvoi.
Tämä on merkittävä ongelma, sillä ylioptimistiset ennusteet vinouttavat julkista talouskeskustelua siten, että menoleikkaukset vaikuttavat aina perustellummilta ja finanssipoliittinen elvytys vähemmän tarpeelliselta. Talouspolitiikka muuttuu myötäsyklisemmäksi.
Esimerkiksi viime vuoden syksyllä eräät ekonomistit väittivät vuoden 2024 olevan hyvä hetki menoleikkauksille, koska ennusteet näyttivät talouden palaavan kasvu-uralle. Nyt alkaa olla selvää, että Suomen talous ei kasva tänäkään vuonna.
Kasvua vai ei?
Tämä saa kysymään, miten käy ensi vuonna. Myös VM on ennustanut, että Suomen talouden pitäisi kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2025. Toisaalta julkisten menojen leikkaaminen laskee bruttokansantuotetta (BKT) ja heikentää talouskasvua, koska julkiset menot ovat osa BKT:ta.
Menoleikkausten vaikutusta talouskasvuun voi arvioida niin sanotun finanssipolitiikan kertoimen avulla. Keväällä tehdyssä ennusteessa VM käytti kerrointa 0,5. Sen avulla voidaan laskea, että noin 3 miljardin euron menoleikkaus, joka on noin 1 prosenttia BKT:sta, heikentää kasvua 0,5 prosenttiyksiköllä (=0,5*1) ensi vuonna.
Näin matalan finanssipolitiikan kertoimen käyttö on herättänyt ihmetystä, sillä VM on aiemmin käyttänyt kerrointa 1. Kertoimella 1 ensi vuoden kasvuksi saataisiin 1,1 prosenttia. Tosin tämäkään luku ei perustu empiiriseen tutkimukseen, sillä VM on tuottanut sen tekemällä simulaation teoreettisella mallillaan.
Lue lisää:
- Kehysriihi osoittaa, että valtiovarainministeriön ei tule olla kritiikin yläpuolella
- Valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksen haittavaikutuksia
Tutkimuskirjallisuuden perusteella on todennäköistä, että matalasuhdanteessa kerroin on noin 2. VM:n ennusteen perusteella tämä tarkoittaisi, että Suomen talouskasvu jäisi ensi vuonna vain 0,1 prosenttiin. Ero on suuri verrattuna esimerkiksi Osuuspankin ennusteeseen, jonka mukaan Suomen talouden pitäisi kasvaa 2 prosenttia ensi vuonna. Onkin hyvä muistaa, että Osuuspankki on liioitellut ensi vuoden kasvua keskimäärin yli prosenttiyksikön vuodesta 2017 lähtien, kun vuotta 2020 ei huomioida.
Lue lisää: Which fiscal multipliers are regime-dependent?
Tässä mielessä hallituksen sopeutustoimia ei ole välttämättä ajoitettu yhtä hyvin kuin nyt esitetään. Mutta voimme ainakin olla varmoja siitä, että ensi vuonna talouskasvu on varmasti parempaa ensi vuonna.