Suomen julkisten alijäämien koko on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Näyttää myös siltä, että Euroopan komissio uhkaa vaatia Suomelta uusia julkiseen talouteen kohdistuvia sopeutuksia tulevaisuudessa. Nykyisessä tilanteessa on järkevää korostaa vaihtoehtoja, jotka vähentäisivät julkisen alijäämän kokoa ja parantaisivat ihmisten hyvinvointia. Siksi on aika puhua taas terveysverosta.
SOSTEn ehdotus
SOSTE ehdottaa terveysperusteista veroa. Vero kohdistuisi ensivaiheessa sokeriin, mutta myöhemmin se voitaisiin laajentaa koskemaan myös suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja. Hedelmät, kasvikset ja marjat olisivat veron ulkopuolella.
Veron suuruus määräytyisi porrasteisesti sen mukaan, miten paljon sokeria kussakin tuotteessa on. Näin laajan veropohjan omaava terveysvero kannustaisi yrityksiä kehittämään terveellisempiä tuotteita ja ohjaisi kuluttajien kulutuskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Veron kannustimet toimisivat siis kahdella tavalla.
Terveysvero edistäisi kansanterveyttä ja vähentäisi julkisia menoja
Suomessa 30 prosentilla naisista ja 27 prosentilla miehistä esiintyy lihavuutta. Lähes joka toisella aikuisella on vyötärölihavuutta. Joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine.
Naisista 10 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia sairastaa diabetesta. Tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Viidesosa heistä sairastaa tautia tietämättään. Diabeteksen kokonaiskustannukset ylittävät Suomessa kuusi miljardia euroa.
Terveysvero parantaisi kansanterveyttä ja vähentäisi terveydenhuollon menoja. Esimerkiksi yli kaksi miljardia euroa säästyisi, jos 58 prosenttia diabetesriskissä olevista henkilöistä välttyisi diabetekselta. Terveysvero tukisi myös lasten ja nuorten terveyttä sekä vähentäisi eri ryhmien välisiä terveyseroja. Erityisesti lasten terveydellä on merkittäviä vaikutuksia koko talouteen ja yhteiskuntaan.
Toimivia esimerkkejä löytyy
Suomessa on käytössä porrastettu virvoitusjuomavero. Virvoitusjuomaveron verokertymä oli 219 miljoonaa euroa viime vuonna. Virvoitusjuomat muodostavat vain viidenneksen suomalaisten sokerin kulutuksesta, eli laaja-alaisemman terveysveron käyttöönotto voisi mahdollisesti tuottaa merkittävästi lisää verotuloja.
Kun ihmisten elintavat muuttuisivat terveellisemmiksi terveysveron seurauksena, verokertymä tietenkin vähenisi. Samalla julkiset terveysmenot kuitenkin laskisivat. Terveysvero vaikuttaisi joka tapauksessa myönteisesti julkiseen talouteen.
Unkarissa otettiin vuonna 2011 käyttöön epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva vero. Ensimmäisen vuoden aikana verotettavat tuotteet kallistuivat 29 prosenttia ja niiden kulutus laski 27 prosenttia. 40 prosenttia valmistajista muutti reseptejään vähentämällä esimerkiksi sokerin määrää tuotteissaan.
Norjassa on käytössä sokerivero. Vuosina 2000–2019 norjalaisten sokerin vuosikulutus per henkilö laski keskimäärin noin kilolla.
Sokeriverolle löytyy laajasti kannatusta
Sokeriveroa kannattaa 60 prosenttia ja sitä vastustaa 31 prosenttia suomalaisista. Veron kannatus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä viimeisen kolmen vuoden aikana.
Monet tahot ovat suositelleet sokeriveroa keinona parantaa kansanterveyttä. Esimerkkejä ovat Maailmanpankki, Maailman terveysjärjestö WHO, THL, Kela sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama tieteellinen asiantuntijaryhmä.
Mitä seuraavaksi?
SOSTE näkee, että terveysveron aika on tullut. Siksi SOSTE ehdottaa sellaisen työryhmän asettamista, jonka tehtävä olisi ensivaiheessa selvittää sokeriin kohdistuvan porrasteisen terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Tällainen vero hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.