Eduskuntavaalit on nyt käyty ja seuraavaksi jännitämme, minkälaisen hallituksen Suomi saa. Vaalitulos oli yllättävänkin tasavahva, eikä selkeää mandaattia johtaa maamme hallitusta suotu oikein kenellekään. Kaikki puolueet jäivät alle 20 prosenttiyksikön kannatuksen – ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Sdp oli kuitenkin paikkamääräisesti ykkönen ja näin ollen puheenjohtaja Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut.
Virallinen nimeäminen tapahtunee perjantaina 26.4., jolloin Rinne myös lähettää muille puolueille vastattavaksi kysymykset ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Kysymyksillä halutaan selvittää, mitkä puolueet aloittavat hallitusneuvottelut ja pyrkivät muodostamaan hallituksen. Rinteen on esitettävä kysymykset taiten, jos tarkoituksena on esimerkiksi sulkea jokin puolue pois varsinaisista neuvotteluista tai puolestaan haluta jokin puolue hallituskumppaniksi.
Rinteen toiveena on, että uusi hallitus olisi koossa toukokuun loppuun mennessä. Eurovaalit painavat päälle, samoin Suomen heinäkuussa alkava EU:n puheenjohtajuus. Aikataulu on tehtävissä, ellei jokin kysymys ala hiertää neuvotteluita. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat melko tasaväkisessä asemassa neuvottelujen suhteen ja siten mahdollisuudet esittää omia tavoitteitaan ovat kohtuullisen vahvat. Toisaalta jos kompromissihalukkuutta ja keskinäistä luottamusta löytyy, mikä olisi tietysti suotavaa, neuvottelut ovat mahdollista saada kasaan kesäkuun alkuun tai viimeistään alkupuoleen mennessä.
Hallitusneuvotteluja pohjustavien kysymysten aihepiirit todennäköisesti pyörivät vaalitenteistä tuttujen teemojen eli talouden, työllisyyden ja verotuksen sekä ilmastopolitiikan ympärillä. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen, perhepolitiikkaan ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä esitetään samanmielisyyden varmistamiseksi. Riittävää yhteisymmärrystä pitäisi löytyä näistä teemoista, jotta hallitusneuvottelujen kumppanit löytyvät ja ohjelma saadaan kasaan.
SOSTElle tärkeiden tavoitteiden läpimenomahdollisuudet
Hallitustunnustelijan kysymyksiä ja puolueiden vastauksia emme vielä tiedä, mutta jotain voi arvuutella puolueiden vaaliohjelmien perusteella. Vaaliohjelmat ovat toki julkisuuteen annettavia ohjelmapapereita ja osittain puolueiden hallitusneuvotteluissa esittämät tavoitteet voivat niistä poiketa tai ainakin tarkentua.
Puolueiden vaaliohjelmissa SOSTEn tavoitteista näkyivät selkeimmin maksukattojen yhdistäminen palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, osatyökykyisten työllisyyden parantaminen eri keinoin sekä muutamalla puolueella myös terveyskeskusmaksujen poisto tai sekä perusturvan tason nosto.
Lähes kaikilla puolueilla oli myös esittää omia mallejaan sosiaaliturvan uudistamiseksi. SOSTEn ja sote-järjestöjen periaatteita joustavasta perusturvasta on hyvin sovellettavissa erilaisiin malleihin. Perusturvan uudistuksessa lähdemme siitä, että uudistus on syytä aloittaa välittömästi, mutta tehtävä vaiheittain ja valmisteltava parlamentaarisesti.
Oletettavasti hallitusohjelmaan tulee sotu-uudistuksesta kirjauksia, mutta kuinka tarkkoja tai syvällisiä, sitä on vielä vaikea arvioida. Jos puolueet eivät pääse riittävään yhteisymmärrykseen, voidaan joutua tyytymään hyvin ylimalkaisiin linjauksiin. Joitain kirjauksia voidaan odottaa myös asiakasmaksujen kohtuullistamisesta.
Soten suhteen on vielä epäselvää, mikä olisi tulevan hallituksen tarkempi linja. Selvää näyttää olevan se, että järjestämisvastuu halutaan siirtää kuntia suuremmille alueille, mutta olisivatko nämä alueet esimerkiksi demokraattisesti valittujen valtuutettujen johtamia vai kenties vapaaehtoisia kuntayhtymiä, täytyy ratkaista. Kaupunkien asema varmasti nousee esille, samoin rahoitukseen liittyvät kysymykset. Valinnanvapauttakin ehkä halutaan lisätä, mutta ei enää sellaisella mittakaavalla kuin kariutuneessa mallissa. Palvelusetelien käyttö ja henkilökohtainen budjetti voisivat olla tähän keinoja, joita SOSTEkin on esittänyt.
SOSTElle järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on tietysti tärkeää. Sote-uudistuksen yhteydessä tästä kannettiin suurta huolta ja silloisten päättäjien piirissä asiasta saatiin kirjaukset lakiluonnoksiin. Näin toivomme jatkossakin. Rahapelituotoista maksettavien järjestöavustusten myöntämisperiaatteet kaipaavat myös uudistusta. Tähän puolueet ovat jo aiemmin sitoutuneet.
Oli uusi hallituspohja mikä tahansa, SOSTE ja sote-järjestöt tekevät työtä sen eteen, että meille tärkeät teemat näkyvät poliittisella agendalla seuraavan neljän vuoden ajan. Toivomme avointa keskustelua.