On erittäin tärkeää keskustella siitä, mihin julkisiin sote-palveluihin rahamme riittävät tulevaisuudessa. Mutta on myös tärkeää keskustella, kuinka sujuvasti työntekijöiden arjen työ toimii sote-palvelujärjestelmässä, sillä se vaikuttaa siihen, millaisia palveluita kansalaisille on mahdollista tarjota.
Suomen heikkoa tuottavuuskehitystä selitetään usein isoilla rakenteellisilla tekijöillä, kuten investointien puutteella tai uuden teknologian hitaan omaksumisen vaikutuksilla.
Yksi merkittävä ja vähemmän keskusteltu syy löytyy paljon lähempää – organisaatioiden arjen työ ei toimi sujuvasti.
Organisaation sisäinen kitka syö tuottavuutta
Monessa organisaatioissa huomattava osa työntekijöiden työajasta kuluu organisaation sisäiseen kitkaan. Esimerkiksi ristiriitaisiin tavoitteisiin ja odotuksiin, vuorovaikutuksen haasteisiin, epäselviin prosesseihin, heikosti toimiviin IT-järjestelmiin, johtamisjärjestelmän toimimattomuuteen, asioiden selvittämiseen, turhiin kokouksiin ja erilaisiin keskeytyksiin.
Hyvä investointi tai strategia laimentuu, jos arjen työ ei toimi organisaatiossa. Kun työntekijät joutuvat käyttämään merkittävän osan ajastaan asioiden selvittelyyn ja ylimääräisiin korjausliikkeisiin, se syö aikaa, motivaatiota ja lopulta koko organisaation suorituskykyä.
Ja kun tämä toistuu päivittäin läpi organisaatioiden, vaikutus näkyy kansantaloudessa asti.
Pelkkä tehokkuusajattelu ei riitä – arki pitää sujuvoittaa
Ratkaisu ei ole pelkkä tehokkuusajattelu, vaan arjen työn sujuvuuden parantaminen. Organisaatioissa tulisi tunnistaa, mikä syö työntekijöiden aikaa ja energiaa turhaan – ja korjata nämä ongelmat. Kun työn tekeminen helpottuu, kasvaa paitsi tuottavuus, myös työn mielekkyys ja hyvinvointi.
Palveluorganisaatioiden kohdalla erityispiirre on se, että arjen työn toimimattomuus heikentää arvon tuottamista asiakkaille: asiakas todennäköisesti palaa palvelun piiriin uudelleen, jos hän ei aiemmin saanut oikeaa apua oikein ja oikea-aikaisesti. Asiakas on tyytymätön, organisaatio kuormittuu, työntekijät väsyvät ja kustannukset nousevat. Syntyy negatiivinen itseään voimistava kehä.
Paljonko arjen työn toimimattomuus maksaa?
Yksi tapa arvioida arjen työn toimimattomuuden ja siitä johtuvan asiakkaiden luoman ylimääräisen kysynnän yhteisvaikutuksen kustannuksia on tarkastella, kuinka paljon tehokasta työaikaa hukataan ja mikä on sen rahallinen arvo.
Otetaan esimerkki julkisesta sote-palvelujärjestelmästä. Kuntaliiton mukaan hyvinvointialueiden henkilöstömenojen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 14,4 miljardia euroa. Selvitysten mukaan arjen työn toimimattomuus ja asiakkaiden luoma ylimääräinen kysyntä vie tehokasta työaikaa sote-henkilöstöltä yhteensä arviolta noin 30–40 % viikossa eli 1,5–2 työpäivää. Kuntaliiton arvioon perustuen tämä tarkoittaisi noin 4,5–5,5 miljardia euroa vuodessa.
Lukujen päälle tulee todennäköisesti vielä arjen työn toimimattomuudesta ja kuormittavuudesta syntyvät välilliset kustannukset, joita ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, henkilökunnan vaihtuvuus ja työntekijöiden motivaatio-ongelmat.
Olisiko näille 4,5–5,5 miljardille parempaa käyttöä?
Tule kuulemaan lisää arjen työn sujuvoittamisesta Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivään 11.4.
SOSTE järjestää päivän yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Voit osallistua tapahtumaan paikan päällä Helsingissä tai etänä. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan toimivampaa palvelujärjestelmää!
Hermanni Hyytiälä
organisaatioasiantuntija