Sote-lain­säädännön muutokset osuvat kipeimmin julkisen terveyden­huollon varassa oleviin – ikääntyneisiin, vammaisiin ja työttömiin

Kasvokuvassa hymyilee Minttu Ojanen, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.
Etusivu / Blogi / Sote-lain­säädännön muutokset osuvat kipeimmin julkisen terveyden­huollon varassa oleviin – ikääntyneisiin, vammaisiin ja työttömiin
, ,

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi syyskuun lopussa arviointiraportin vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutuksista eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota niihin ihmisryhmiin, joihin perustuslakivaliokunnan mukaan negatiiviset vaikutukset saattavat olla kaikkein suurimmat. Näitä ryhmiä ovat 1) työikäiset eli 18–64-vuotiaat ja heistä erityisesti työttöminä ja työelämän ulkopuolella olevat, 2) lapset ja lapsiperheet, 3) vammaiset henkilöt sekä 4) eläkeläiset.

Arviointiraportista puuttuu kokonaan arviointi järjestöleikkausten ja lainsäädäntömuutosten yhteisvaikutuksista.

Sote-palvelulainsäädännön muutokset

Muutoksia on tehty tai on tulossa muun muassa hoitotakuuaikoihin, asiakasmaksuihin, Kela-korvausten tasoon, sairaaloiden sekä päivystysten lukumäärään ja tehtäviin. Sosiaalihuollon palveluissa jälkihuollon ikärajaa laskettiin, vammaispalvelulain soveltamisalaa tullaan tarkentamaan ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta pienentämään.

Keskeiset havainnot muutosten vaikutuksista

Eri ihmisryhmiä läpileikkaavana teemana arviointiraportin laatijat havaitsivat, että muutosten merkittävimmät negatiiviset vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. SOSTE on esittänyt huolensa asiasta lukuisissa eri lausunnoissaan.

Hoitoon pääsyn heikentyminen kohdistuu työikäisistä heikoimmassa asemassa oleviin 

Työikäisten kohdalla raportissa arvioitiin, että muutokset heikentävät julkisen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä ja voivat siten kasvattaa eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa ja käytössä. Hoitoon pääsyn heikentyminen kohdistuu työikäisistä heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Tähän ryhmään lukeutuvat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepotilaat, työttömät, vangit sekä osa vammaisista henkilöistä ja maahanmuuttajista, joille julkisen perusterveydenhuollon palvelut ovat ensisijaisia. Lisäksi hoitotakuun keventämisen arvioitiin lisäävän maantieteellisiä sekä hyvinvointialueiden välisiä eroja. Arvioinnossa pidettiin mahdollisena, että hoitoonpääsyaikojen pidentyminen johtaa muun muassa häiriökysyntään, päivystysten kuormittumiseen ja erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun.

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostosta ei arviointiraportin mukaan ole apua edellä mainituille ihmisryhmille, koska korvauksen jälkeinen omavastuuosuus on edelleen niin suuri, ettei pienituloisimmilla ole todellisuudessa mahdollisuutta käyttää yksityistä terveydenhuoltoa.

Positiivista: Lasten ja nuorten terapiatakuu + alle 23-vuotiailla hoitotakuu säilyy

Lasten ja nuorten osalta positiivista on, että alle 23-vuotiaille hoitotakuu säilyy ennallaan. Lisäksi terapiatakuu vahvistanee yksilökohtaisen hoidon ja tuen saatavuutta lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveyden oireisiin. Toisaalta raportissa tunnistettiin, että perusterveydenhuollon hoitotakuun keventämisestä aiheutuvalla lasten vanhempien huonommalla hoitoon pääsyllä voi olla välillisiä kielteisiä vaikutuksia lapsiin. Vuoden 2024 alusta voimaan tulleen jälkihuollon ikärajan laskemisen 23 vuoteen arvioitiin lisäävän nuorten syrjäytymisen riskiä ja palvelutarvetta.

Ympärivuorokautisen päivystyksen keskittäminen vaikuttaa lapsiin ja lapsiperheisiin, sillä he käyttävät paljon terveydenhuollon palveluja, mukaan lukien päivystyspalveluita. Esityksen vaikutukset kohdistuvat enemmän niiden perheiden lapsiin, joilla taloudellisista syistä tai asuinpaikasta riippuen ei ole mahdollisuuksia käyttää kiireellisissä tilanteissa yksityisiä terveyspalveluja.

Hoitoon pääsyn viivästyminen vaikuttaa eniten ikääntyneisiin

Hoitotakuun heikentäminen ja sitä seuraava hoitoon pääsyn viivästyminen tulee todennäköisesti kohdistumaan erityisesti ikääntyneisiin, sillä he käyttävät paljon julkista terveydenhuoltoa. Myös päivystyspalveluiden keskittäminen vaikuttaa iäkkäisiin, sillä kiireellisen hoidon tarpeen syitä ovat erityisesti pitkäaikaissairauksien hankaloitumiset ja toimintakykyä äkillisesti heikentävät tilanteet. Lisäksi ympärivuorokautisen päivystysten karsiminen osuu muuttotappioalueille, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä on muuta maata suurempi.

Raportin arvion mukaan ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen muuttaminen oletettavasti helpottaa henkilöstön saatavuutta kotihoitoon ja voi parantaa siten kotihoitoa tarvitsevien iäkkäiden palvelun saatavuutta. Toisaalta ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen vaikuttaa hoivan laatuun arvioiden mukaan siten, että perustarpeet voidaan tyydyttää, mutta toimintakykyä ylläpitävää ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toiminta voi heikentyä.

Vammaiset henkilöt tarvitsevat muita enemmän terveydenhuollon palveluja

Johtuen muuta väestöä alhaisemmasta työllisyysasteesta ja heikommasta toimeentulosta, vammaisten henkilöiden voidaan arvioida käyttävän muita yleisemmin julkisia terveydenhuollon palveluita. Heidän arvioidaan myös tarvitsevan terveydenhuollon palveluja muuta väestöä enemmän. Näin perusterveydenhuollon hoitotakuun keventäminen saattaa heikentää vammaisten henkilöiden asemaa enemmän verrattuna muihin väestöryhmiin.

Terveydenhuollon palvelujen hitaampi saatavuus saattaa heikentää vammaisten henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämistä, mikä voi lisätä sosiaalihuollon palvelujen tarvetta. Vaikutukset saattaisivat vaihdella alueittain, koska hoitotakuun keventäminen todennäköisesti lisäisi maantieteellisiä eroja hoitoon pääsyssä. Pidemmät matkat päivystykseen ja viiveet hoitoon pääsyssä voivat vammaisuuden vuoksi aiheuttaa lisähaasteita, esimerkiksi Kela-kyytien saatavuuden vaikeutuminen matkojen pidentyessä.

SOSTE on esittänyt huolensa hoidon ja tuen yhdenvertaisesta saatavuudesta lukuisissa lausunnoissaan:

Minttu Ojanen erityisasiantuntija