Asiakasmaksuja korotettiin, lääkekorvauksia alennettiin, sosiaaliturvaetuuksia ollaan leikkaamassa. Valitettavasti hyvinvointialueilta kantautuu nyt tietoja tilanteista, joissa vammaisille sote-palveluiden asiakkaille subjektiivisina oikeuksina myönnettyjä palveluita ja taloudellisia tukitoimia on heikennetty myöntämällä kaikki tai osa palveluista sosiaalihuoltolain eikä vammaispalvelulain perusteella.
Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat määräaikaisia ja maksullisia, eivätkä ne välttämättä riitä vammaisen ihmisen palvelutarpeisiin. Invalidiliiton neuvontapalveluun tulleet yhteydenotot kertovat epäselvyyksistä uuden vammaispalvelulain soveltamisessa sekä epäyhdenvertaisesta kohtelusta palveluiden myöntämisessä.
Jaamme monien huolen hyvinvointialueilla käynnissä olevien säästöohjelmien, sote-henkilöstön yt-neuvottelujen sekä organisaatiomuutosten vaikutuksista vammaisten ihmisten palveluihin. Riittävätkö rahat palveluiden toteuttamiseen ja pysyykö osaava henkilöstö töissä? SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen ja pääekonomisti Otto Kyyrönen tuovat mielipidekirjoituksessaan Turun Sanomissa 4.3.2025 esille huolta siitä, saavatko hoidon ja avun tarpeessa olevat ihmiset jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita. Huoli on aiheellinen, sillä hyvinvointialueiden säästöt painottuvat perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, vaikka juuri niitä sote-uudistuksen piti vahvistaa.
Invalidiliitto on useasti tuonut esille huolensa siitä, että sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyviin säästötoimiin ja maksujen korotuksiin on tehty päätöksiä kiireessä. Kokonaisarviointia ja leikkausten vaikutuksia palveluiden käyttäjille ei ole ehditty tehdä kunnolla, ja vammaisvaikutusten arviointi on ollut puutteellista, tai sitä ei ole tehty.
Terveydenhoidon korotetut maksut voivat vähentää palveluihin hakeutumista. Perustason terveydenhoitopalvelujen heikentäminen lisää erikoissairaanhoidon tarvetta. Sosiaalipalveluissa ja vammaispalveluissa on pula koulutetuista sosiaalityöntekijöistä. Palveluiden saamisen kriteerien tiukentunut tulkinta ja palvelupäätösten pidentynyt odotusaika lisäävät palveluita tarvitsevien ahdinkoa, jopa putoamista järjestelmien ulkopuolelle.
Sote-asiakasmaksujen alentaminen tai perimättä jättäminen velvoittaa viranomaisia
Olemme saaneet hyvinvointialueilta neuvontayhteydenottoja, että vammaisille ihmisille ei myönnetä mitään huojennuksia erikoissairaanhoidon maksuista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muutoksella korotettiin 1.1.2025 alkaen pääasiassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen enimmäismääriä. Hyvinvointialueet saivat päättää, korottavatko ne perusterveydenhuollon asiakasmaksuja enintään 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja enintään 45 prosentilla vuoden 2025 alusta. Olemme valitettavasti saaneet hyvinvointialueilta neuvontayhteydenottoja, joiden mukaan vammaisille ihmisille on kerrottu, että erikoissairaanhoidon maksuista ei myönnetä mitään huojennuksia.
Tiedotus asiakasmaksuista ja niihin haettavissa olevista muutoksista on hyvinvointialueilla kirjavaa. Jollain alueella on esimerkiksi asiakasmaksuopas, johon on koottu kaikki sote-maksut niihin liittyvine ohjeineen. Monella alueella on taas palvelukohtaisia ohjeita tai erillisiä lomakkeita, joilla voi anoa maksun alentamista tai poistoa. Myös käytännöt vaihtelevat sen suhteen, koskeeko maksuvapautus yksittäistä laskua tai edellyttääkö esimerkiksi sarjahoito hakemusta jokaiselle käyntikerralle erikseen tai voiko alhaisten tulojen perusteella hakea kerralla maksuvapautusta useammalle maksulle. Itse hakuprosessi voi olla yhtä monimutkainen kuin toimeentulotuen hakeminen.
Uuden vammaispalvelulain soveltamisesta asiakasmaksuihin
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Vammaiselle henkilölle määrätty asiakasmaksu ja palvelun maksuttomuus ovat voimassa maksua tai palvelua koskevaan päätökseen merkityn voimassaoloajan tai kunnes päätökset saatetaan lain mukaisiksi, kuitenkin enintään kolme vuotta lain voimaan tulosta eli vuoden 2027 loppuun saakka. Asiakasmaksulain 11. § lisäksi vammaisten henkilöiden asiakasmaksuissa tulisi huomioida vammaispalvelulain 2. § 4. momentti, niin sanottu suojasäännös. Siinä määritellään, että hyvinvointialueen tulee tehdä asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva arviointi ja sen perusteella päätös maksun huojentamisesta tai poistosta. Suojasäännös on otettava käyttöön, jos maksu estää tai vaikeuttaa palvelujen yksilöllisen järjestämisen ja käyttämisen.
SOSTEn selvityksen mukaan vuonna 2024 yli 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon maksua päätyi ulosottoon. Merkittävässä määrässä tapauksia perintä on tuloksetonta. EAPN-Finin terveys- ja köyhyys -työryhmässä selvitimme erikoissairaanhoidon käyntimaksujen alentamisen ja poiston käytänteitä, jotka myös vaihtelivat. Pienituloisen asiakkaan kannalta sujuvin tapa selvittää tuloja ja tehdä päätöksiä sote-asiakasmaksujen perimättä jättämisestä vaikutti olevan tulorekisterin hyödyntäminen. Syntyi yhden sivun hakulomake, jota voi käyttää sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakasmaksuissa vapaamuotoisen hakemuksen sijaan.
Jos rahat eivät riitä asiakasmaksuihin ja esimerkiksi lääkkeisiin, se voi johtaa velkaantumiseen, vaikeuttaa arjessa selviytymistä, aiheuttaa mielenterveysongelmia ja pahimmillaan jopa itsetuhoisuutta. Velkaantuminen voi johtaa maksamattomien laskujen perintään, ulosottoon, pikavippeihin ja jopa luottotietojen menetykseen. Maksuhäiriömerkintä voi estää esimerkiksi puhelinliittymä- tai vuokrasopimuksen solmimisen sekä vakuutusten tai pankkitunnusten saamisen.
- Lue lisää EAPN-Finin sivuilta: Auta itse itseäsi asiakasmaksujen alentamisessa: Ota käyttöön EAPN-Finin terveys ja köyhyystyöryhmän laatima lomake
- Lue lisää: Sosiaaliturvaoppaassa lomake: Hakemus asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä (pdf)
- Lue lisää: EAPN-Finin julkaisu, Tiina Saarela (toim.): Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa (pdf)
- Lue lisää: Takuusäätiön sivuilla: Selviydy veloistasi – Perinnän ja ulosoton eteneminen
Vammaispalvelut ovat välttämättömiä niille vammaisille ihmisille, joiden elämän sujumiseen ja yksilöllisten palveluntarpeiden toteuttamiseen eivät muut tarjolla olevat palvelut riitä. Vammaispalveluiden avulla heidän osallisuutensa ja perusoikeutensa toteutuvat yhdenvertaisesti. Hoitoon ja voinnin arviointiin perusterveydenhuoltoon pitää päästä kohtuullisessa ajassa, eivätkä asiakasmaksut saa olla sen esteenä.
Kun kyseessä ovat sote-palvelut, niihin liittyvät asiakasmaksut ja tässä kontekstissa erityisesti vammaiset henkilöt, on tärkeä huomioida:
- Subjektiivisia oikeuksia ei saa kaventaa säästösyistä.
- Mahdollisuutta sote-asiakasmaksujen alentamiseen tai poistamiseen olisi helpotettava pienituloisille ja perusturvan varassa eläville.
- Hyvinvointialueiden tulisi luoda yhtenäiset, automaattiset asiakasmaksujen huojennus- tai poistokäytännöt.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehtäväänsä koulutettu, riittävä henkilöstö.
Ylva Krokfors
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Invalidiliitto ry
ylva.krokfors@invalidiliitto.fi